- Piha ja puutarha
- 11.05.2011
10 helppoa kasvia
Ohjeita kasveille
Useimmat valituista kasveista viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa. Mikäli paikka on erityisen kuiva tai hyvin varjoinen, valitaan mieluummin erityisesti näissä paikoissa viihtyviä lajeja.
Perennoilla hyvä kasvualusta on syvyydeltään vähintään 30 cm, pensailla 50 cm ja puilla perusmaasta riippuen noin 80 cm.
Peruslannoitettu ja kalkittu puutarhamulta tai vaihtoehtoisesti turpeella ja hiekalla tai kompostilla parannettu olemassa oleva kasvualusta, joka lannoitetaan ja kalkitaan.
Hapanta kasvualustaa vaativille kalkki jätetään pois tai käytetään havukasveille sopivaa valmista multaa.
Kasvualusta on puhdas rikkakasvien siemenistä tai juurista.
Hoitotyötä vähentää, kun kattaa taimien juuristoalueen katekankaalla ja esim. kuorikkeella. Perennoille riittää vähintään 5 cm kerros hiekkaa tai soraa.
Riittävän tiheä istutus vähentää myös myöhempää kitkemistarvetta, kun väleihin ei jää tilaa rikkakasveille.
Ennen istutusta taimet kastellaan hyvin ja istutuksen jälkeen huolehditaan runsaasta kastelusta koko ensimmäisen kasvukauden ajan. Luonnon sade on harvoin riittävä. Tärkeää on kastella kerralla runsaasti. Vettä annetaan useita kymmeniä litroja viikossa, jotta uusi juuristo muodostuisi syvälle, eikä olisi poudalle alttiina maan pinnassa.
Puilla tuetaan kahdella tukevalla kepillä, jotta taimi pääsee rauhassa juurtumaan eikä häiriinny tuulen rasituksesta.
Parin kolmen vuoden välein tehty alasleikkaus virkistää useimpia pensaita. Joillekin lajeille parempi nuorennustapa on kuitenkin leikata vain vanhimpia versoja.
Vuotuisilla lannoituksilla kaikki puutarhan kasvit pysyvät elinvoimaisina ja terveinä. Hyvässä kasvuvoimassa olevilla kasveilla ei useinkaan ole kasvinsuojelun tarvetta kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan.
Lajikkeita
Metsävaahtera, Acer platanoides, I–IV (V). Vahvarunkoinen ja -haarainen puu, kaunis syysväri, korkeus 10–20 metriä, kukat pienet, keltateriöiset (touko–kesäkuu). Lisääntyy tehokkaasti siemenistä. Vaahtera pidetään runkojohteisena ja yksilatvaisena typistämällä niin sanottu kilpalatva eli latvan kanssa yhtä pitkäksi kasvanut sivuoksa pois.
Kotipihlaja, Sorbus aucuparia, I–VIII. Usein monirunkoinen puu, kaunis syysväri ja hehkeät marjatertut, 4–10 m, valkeat, pienet kukat tertuissa (kesä–heinäkuu).
Pihasyreeni, Syringa vulgaris, I–VI. 4–5 metrinkorkuinen, pystyt, paksut ja jäykät haarat, hidaskasvuinen, tekee runsaasti juuriversoja. Pystyt, hyväntuoksuiset kukkatertut, yksittäiset kukat torvimaiset (kesäkuu). Kukkii edellisen vuoden versoilla.
Unkarinsyreeni, Syringa josikaea, I–VI (VIII). 4–5 m, nopea-, pysty- ja rotevakasvuinen, melko kapea, suppilomaiset kukat ovat violetit ja tuoksuvat heikosti. Kukkii edellisen vuoden versoilla (kesäkuu). Unkarinsyreeni ei ole niin kaunis kuin muut syreenit, mutta se on huomattavasti kestävämpi.
Koristearonia, Aronia x prunifolia, I–VI. Hidaskasvuinen, 1–3 m, kaunis syysväri, syömäkelpoiset, isot, mustat marjat, pienet, valkoiset kukat (toukokuu).
Marja-aronia, Aronia mitschurinii ’Viking’, I–IV (V). 1–3 m, kaunis syysväri, syömäkelpoiset, isot, mustat marjat, pienet, valkoiset kukat (toukokuu).
Seppelvarpu, Stephanandra incisa ’Crispa’, I–IV. 30–50 cm, maanmyötäinen peittokasvi, syysväri kehittyy aikaisin, kellertävä kukinta, noin 2–6 cm (kesä-heinäkuu). Kasvutavan vuoksi katteiden käyttö on suositeltavaa.
Kääpiövuorimänty, Pinus mugo pumilio, I–VI. 50–100 cm, aurinkoinen, kuivahko tai tuore, niukkaravinteinen kasvupaikka. Hyvä kivikkopuutarhan kasvi. Uusista vuosikasvuista leikataan juhannuksen tienoilla puolet pois, näin pensaista tulee tuuheita ja säännöllisen muotoisia.
Kiiminginangervo ’Martti’, Spiraea chamaedryfolia-hybr. ’Martti’, I–VII (VIII). Pystykasvuinen, tuuhea pensas muistuttaa idänvirpiangervoa, valkoiset, 1 cm levyiset kukat (kesäkuu). FinE-kasvi.
Tuoksukurjenpolvi, Geranium macrorrhizum. 30 cm, kaunis, kestävä, pitkäikäinen ja tuuhea, leviää maavarsien avulla. Tuoksuvat lehdet, syysväri tiilenpunainen, kukat tertuissa. Viihtyy aurinkoisesta varjoiseen, puiden ja pensaiden juuristolla lämpimässä maaperässä. Lisätään jakamalla kukinnan jälkeen.
Hopeakuunlilja, Hosta fortunei ’Hyacinthina’. Lehdet 40 cm, kukkavanat 80 cm, vaaleanpunavioletit kukat (heinä–elokuu).
Vuorenkilpi, Bergenia crassifolia, 30–40 cm. Aurinkoinen ja puolivarjoinen multava paikka, aniliinit kukat (touko–kesäkuu). Vuorenkilpi kannattaa istuttaa keväisin uudelleen 5–6 vuoden välein kauniin kukinnan varmistamiseksi.
- Ilmestynyt lehdessä 05/2011
- Julkaistu 11.05.2011
Kirjoita uusi kommentti
Kaikki jutut
Soodapuhaltamisen teho perustuu energiaan, joka syntyy, kun mikroskooppiset hiukkaset räjähtävät törm...
Onko sinulla tai tuttavallasi vanha yhä toimiva kodinkone? Vinkkaa siitä meille sähköpostilla tai kirjeitse (...
Tulisijana leivinuuni ja puuliesi ovat edelleen suosittuja varaavan takan lisäksi. Tulisija voi avautua oleskelutilaan...
Nurmenomistajan suusta alkavat ärräpäät virrata jos mainitset hänelle sanan sammal. Sammaleen poistaminen ja tappaminen on...
Talotehtaiden järjestys Suurimman talotehtaan paikkaa pitää Rakennustutkimus RTS Oy:n uusimman tutkimuksen (omakotirakentaja 10/...
Viime aikoina luonnonmuureja on alettu arvostaa: vanhoja muureja korjataan ja uusia perustetaan. Luonnonkivimuureilla on pitkät...
Lisää aiheesta
1. Greeny UK-Muovin uutuus Greeny on polyuretaanilla lämpöeristetty kompostori. Polyeteenimuovikuoren värein...
Yhä useampi omakotiasuja haluaa olla ekologinen ja osallistua kestävään kehitykseen arjen tekojen kautta. T...
Kauppakirjat tehtiin Hampurin keskustassa olevassa Notariaatissa. Herr Dubke oli lentänyt pari päivää aikaisemmin Uudesta...
Höpen 48, auf der Siemershöh, Hamburg Talon rakentaja Carl Holler syntyi 1884 Rendsburgissa, joka sijaitsee Itä...
Muissa lehdissä
Kysely
Näistä keskustellaan

Jokainen voi parantaa kotinsa turvallisuutta tiedostamalla riskitekijät ja etsimällä niihin ratkaisuja.
















