15 vuoden remontin tulos: Helmi meren rannalla

Kyösti ja Susanna Lehtomäki ihastuivat taloon, jonka entisöijämestari Jorma Pulla oli kunnostanut pieteetillä omaksi kodikseen. Kun talo vaihtoi omistajia, Lehtomäet eivät halunneet muuttaa siellä mitään.
– Viidentoista vuoden aikana vaatimaton talo muuttui aikaa kestäväksi kansallisromanttiseksi huvilaksi Jorma Pullan taitavissa käsissä, Lehtomäet kertovat.

Espoossa sijaitseva Villa Englund valmistui vuonna 1910 huvilaksi, jonne matkustettiin Helsingistä höyrylaivalla nauttimaan kesäkaudesta. Viisikymmenluvulla huvilaa laajennettiin ja tuon aikakauden ihanteen mukaisesti se päällystettiin mineriittilevyillä.

Talon rakennuttanut helsinkiläispariskunta käytti sitä kesämökkinään vuosikymmenet. Vanhan isännän hukuttua kalastusreissullaan alkoi huvila vähitellen rapistua. Talo vaihtoi omistajaa vuonna 1984, jolloin sen osti entisöijämestari Pulla.

Edesmennyt Jorma Pulla oli arvostettu restauroija. Hän sai muun muassa Kirkkotaiteen Engel-palkinnon entisöityään yli 300 merkittävää suomalaista rakennuskohdetta vuodesta 1969 alkaen.

Mestarin kädenjälkeä voi ihailla myös talossa, josta oli määrä tulla hänen kotinsa loppuelämän ajaksi.

Määrätietoisesti tila kerrallaan

Espoon talon mittavan kunnostustyön Jorma Pulla oli aloittanut mineriittilevyjen kuorimisella. Taloa laajennettiin Pullan suunnittelemalla matalalla, tyyliin sopivalla lisäosalla, johon sijoitettiin tilava kylpyhuone ja kodinhoitohuone.

Huvila oli toiminut vain puu- ja petrolilämmityksen varassa, joten sähköistystyöt olivat myös vaativa urakka noin 250-neliöiseksi kasvaneessa rakennuksessa.

Talon remontoinnin kanssa ei haluttu pitää kiirettä.

– Pulla kertoi, että hän halusi kunnostaa ja rakentaa määrätietoisesti tilan kerrallaan, sen mukaan, miten varat sallivat. Lopputuloksesta hän ei tinkinyt missään kohdin, Kyösti Lehtomäki kertoo.

Alakertaan rakennettiin perheelle sopiva tilava keittiö leivinuuneineen ja seiniin ikuistettiin talon tyttäret kokkauspuuhissa. Ruokasalin seinät saivat koristemaalarin tekemät komeat maalaukset ja kattojen yläosat koristeveistäjien taidokkaasti veistämät friisit.

– Tähän taloon Jorma Pulla toi niitä aiheita, joita hänen firmallaan oli kulloinkin työn alla, Lehtomäki mainitsee.

Muun muassa porraskäytävän komea kaide on Kämp-hotelliin tulleen porraskaiteen harjoituskappale.

Salissa on Suomen kauneimmaksi uuniksikin nimetty graniittinen takka, jonka Jorma Pulla on suunnitellut ja Markku Rintala rakentanut.

1950-luvulla rakennetun tilavan olohuoneen avotakka välittää hienosti oman aikakautensa tunnelmia.

Ruokasalissa, samoin kuin muuallakin talossa, jugend-aikakauden ihanteet ovat vahvasti läsnä. Katon rajassa tähyilee kipsinen pöllö ja ikkunoita kehystävät Jorma Pullan suunnittelemat jännittävät satueläinreliefit. Pöllöjä voi havaita muuallakin talossa.

– Pöllö on viisauden symboli. Metsäaiheita käytettiin muutenkin runsaasti jugendkaudella, Kyösti selvittää.

Yläkerran aulasta on käynti jännittävälle tornimaiselle terassille, josta muuttolintujen bongaus käy kätevästi. Aulan vasemmalla puolella on vanhempien makuuhuone ja oikealla vierashuone. Molempien huoneiden erikoisuuksia ovat seiniin upotetut antiikkikaapit.

Kodissa on myös lukuisia saneerausten alta pelastettuja kauniita ovia ja tulisijojakin, joiden maksuksi riitti usein vain se, että ne kuljetti pois saneeraustyömaalta.