25.9. Muutto

Muuttopäivä ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini saati sitä ennen olevat pakkaamiset yms. Onneksi olin Helsingissä pakkaamisen aikana ja Nadja omalla järjestelmällisellä tavallaan sai 85 laatikkoa pakattua. Kun näin uuden kotimme ensimmäisen kerran, oli pakko ihmetellä miten rumasta rämästä saadaan käsittämättömän hieno. Tekemämme värivalinnat onnistuivat hyvin. Talossa on edelleen vanhan ajan fiilis, vaikka kaikki on lähes uutta.

Ennen muuttoa raavin paikallisella VIM:llä kakki ikkunoiden pokat parin kymmenen vuoden liasta. Iltaisin hartiat olivat enemmän jumissa kuin minkään päätteen näpyttelystä koskaan. Paras kiitos tuli, kun samalla alueella asuvan Nadjan serkun mies totesi ’päätitte sittenkin uusia ikkunat’. Pakko myötään, että ne näyttävät aivan uusilta.

Muutto sujui ilman isompia kommelluksia. Yhden peilin ja lapun onnistuin rikkomaan mutta muuten kaikki saapui ehjänä perille. Ah tuota pahvilaatikkojen vuorijonoa, joka kiemurtelee ympäri taloa. Yläkerran huoneeseen onnistuttiin raahaamaan Winterhudessa ollut sohva. Tosin siihen tarvittiin 3 miestä ja paljon kiroilua. Onneksi en ollut yksi niistä kolmesta, vaan huutelin varotuksia, etteivät raavi seiniä ihan romuiksi. Ihan ilman reikiä seinät eivät onnistuneet selviämään mutta Holger lupasi tulla maalaamaan & paikkailemaan.

Nyt alkaa vaihe 2. Tavaroiden paikkojen haku ja huonekalujen ees-taas siirtely, onneksi muutto on ohi. Pari bisseä ja elämä näyttää paljon paremmalta.