7.7. Kovan onnen Frank ja kattojen kalistelua naapurin kanssa

Putkimiehemme Frank saapui aamulla töihin. Poissaolon syynä ei ollut epäilemäni EM-putki tai toinen työmaa. Hän oli saanut leikatessaan vanhoja putkiamme seinästä irti kuuman kipinän silmäänsä. Silmä äityi niin pahaksi, että Frank vietti viime viikolla muutaman päivän sairaalassa. Nöyrät anteeksi pyynnöt Frankille, jota epäilin ihan suotta. Hyvä esimerkki siitä, miten kavereilta kuullut kauhutarinat saivat minutkin leimamaan työmiehet ’epäluotettaviksi’.

Kattourakoitsiamme Herr Vötzke tuli tänään tarkistamaan miten etenemme katon kanssa. He pääsevät aloittamaan viikolla 31. Urakkka kestää säistä riippuen 2-3 viikkoa. Sillä välillä siirtelemme ämpäreitä vuotavan katon alla.

Jotta täytämme kaikki tarvittavat säädökset CO2-lainan suhteen, joudumme laittamaan katolle n. 18 cm villaa. Helpoiten asia hoituisi, jos voisimme nostaa kattoa 5 cm korkeammalle, kuin naapurillamme. Kävimme hakemassa Herr Schörerin neuvotteluun ja tietenkään se ei sovi hänelle. Ammattilaiset keskustelivat ja heiluttelivat käsiään puoli tuntia meidän ihmetellessä mistä herrat puhuivat. Kävimme myös katsomassa naapuruston kattoja. Onneksi löydettiin kompromissi miten saamme pidettyä katot samalla tasolla, vaikka käytämme meidän puolella erilaisia tiiliä ja paksumpaa eristettä. Tuomme eristeen sisäpuolelle yläkerran huoneessa ja sivuseinässä siirrämme katto 5-10 cm ulospäin. Hyvä näin, koska meikäläinen ei revi enää yhtään seinää tai kattoa alas. Lisäksi uuden kaarevan seinän rakentaminen sisäpuolelle portaikkoon tulisi aika helvatan kalliiksi.

Lähden hyvillä mielin Helsinkiin tutustumaan keskiviikkona Onnisen Gallerian ilmavesilämpöpumppuin ja Nadja alkaa selvittämään NunnaUunin Harald Schulzin kanssa mitä valmisteluja joudumme tekemään savupiippuun sekä mahdollisesti lattiaamme tarvittavat tukirakenteet. Emme missään nimessä halua, että tuhat kiloa kiveä, kipinöitä ja metallia rysähtää alakerran toimistoomme.