Ammenna kodin lämmitysenergia auringosta

Aurinkoenergian saatavuus on Suomessa suurimman osan vuotta yhtä hyvä tai jopa parempi kuin Keski-Euroopassa. Vuosittainen auringon lämpösäteilyn määrä on Suomessa noin 1 000 kilowattituntia neliömetrille, josta voidaan taso- tai tyhjiöputkikeräimillä muuntaa 35–85 prosenttia lämmöksi ja aurinkopaneeleilla noin 15 % sähköksi.

 Aurinkokeräimen vuosittain luovuttaman energian arvo on keskimäärin noin viidennes järjestelmän hinnasta, joten investointi maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa.

– Investoinnin takaisinmaksuaikaa laskettaessa jää usein huomioimatta, että aurinkolämmitysjärjestelmä myös nostaa kiinteistön arvoa, muistuttaa Maria Valtanen aurinkokeräimiä edustavalta Nova Futurelta.

Laitteiden tekniikka on kehittynyt ja tarjonta kasvanut. Uutuuksia ovat muun muassa taso- ja tyhjiöputkikeräinten tekniikkaa yhdistävät keräimet. Vettä lämmittävien aurinkokeräimien rinnalle on tuotu ilman lämmittämiseen tarkoitettuja aurinkoilmapaneeleita ja kuumailmakeräimiä.

Aurinkosähkö ja -lämpö yhdistetään Suomessa yleensä johonkin toiseen energiamuotoon, sillä talven pimeimpinä kuukausina auringon säteilyn määrä voi jäädä vähäiseksi. Viime vuosina onkin kehitetty muun muassa sekä aurinkolämpöä että maalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppujärjestelmiä.

Aurinkoenergian käyttökustannukset ovat lähes olemattomat; suurin kuluerä tuleekin laitteiston hankinnasta. Vaikka laitteiden hinnat ovat laskeneet viime vuosina valmistuksen siirryttyä yhä enemmän Kiinaan, vielä alemmas pääsy on edelleen yksi alan suurimmista haasteista.

Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta pitää todennäköisenä, että hintoja saadaan laskettua ja aurinkoenergian käytön suosiota edelleen kasvatettua lähitulevaisuudessa.

– Aurinkoenergian hyödyntämisessä voidaan käyttää teknologioita, jotka perustuvat helposti saataviin ja runsaisiin raaka-aineisiin. Aurinkopaneeleja pystytään tuottamaan esimerkiksi rullalta rullalle -menetelmillä. Jos auringosta halutaan saada merkittävä osa energiasta, keskeinen ongelma on kuitenkin yhä energian varastointi, Lund pohtii.

Lue juttu kokonaisuudessaan huhtikuun Meidän Talo -lehdestä.