Ekokylät ovat suosittuja

 Projektipäällikkö Mia Saloranta Suomen Kotiseutuliitosta on havainnut lupaavia, uusia signaaleja aivan viime aikoina.

– Ekokylästä on tullut selvästi kiinnostava ja hyväksytty asia. Ympäri Suomea on ihmisiä, jotka keräävät ideoita ja ovat innostuneita aatteesta. Alkuvuodesta Itämeren alueella käynnistyi myös EU-rahoitteinen ekokylähanke, jossa Suomi on mukana.

Toisin kuin muualla Euroopassa, ilmiö on Suomessa niin uusi, että ekokylälle ei ole vielä edes tarkkaa määritelmää.

– Itse määrittelen sen siten, että ekokylän asukkaat pyrkivät kestävään kehitykseen. Rakennukset, energiantuotanto ja jätehuolto ovat ekologisia ja asukkailla on omatarveviljelyä. Ekokylään liittyy myös yhteisöllinen elämäntapa. Asioita tehdään yhdessä ja jopa yhteisomistusta harrastetaan, Mia Saloranta kertoo.

Ekokylässä asuminen näyttää kiinnostavan erityisesti lapsiperheitä, joissa arvostetaan rauhallista ja ekologista kasvuympäristöä. Toinen ajatuksesta innostunut ryhmä ovat vanhemmat sinkkunaiset, jotka isoon kaupunkitaloon kyllästyneinä hakeutuvat nyt yhteisölliseen elämänmuotoon maaseudulle.

– Ekokylässä arvostetaan siis luonnonläheisyyttä, omavaraisuutta, ekologisuutta, kulutuksen vähentämistä, yhteisöllisyyttä ja leppoisuutta, Saloranta summaa.

Monet maamme ekokylistä ovat nousseet kaupunkien läheisyyteen. Näin myös Oulun naapurissa Kempeleessä, jonka ekokylän Rakennusinsinöörien liitto palkitsi viime vuonna RIL-palkinnolla. Perusteena oli kylän omaksuma innovatiivinen kokonaisjärjestelmä metsähakkeen hankinnasta ja energian tuotannosta matalaenergiatasoisiin rakennuksiin.

Kempeleen ekokylässä on kymmenen omakotitaloa. Oma tuulivoimala ja lämpölaitos tuottavat alueen tarvitseman sähkön ja lämmön. Kylää ei ole kytketty lainkaan valtakunnan sähköverkkoon.

Jatkossakin Kempeleen ekokylän päätavoitteina ovat uusiutuviin energiavaroihin perustuva energiaomavaraisuus, energian säästäminen ja yhteisöllisyys.
Mia Saloranta pelkää uusien rakennusmääräysten vaikeuttavan ekorakentamista.

– Olen jo törmännyt kaavoitusongelmiin. Uusia rakennuslupia on vaikea saada läpi maaseutualueilla.

– Ekokylille pitäisi antaa mahdollisuus. Ne rikastuttavat maaseutua ja tuovat sinne innovatiivisia ja omatoimisia ihmisiä. Toivon kuntien tekevän ekokylistä kunnia-asian, joka luo koko alueelle positiivista imagoa.

Ekokyliä ja kestävän elämäntavan asuinyhteisöjä Suomessa

Bromarvin ekokylä, Raasepori (Marttojen rakennuttama pienkerrostaloalue)
Gaija Luomukylä, Ähtäri www.gaija.org
Kangasalan Yhteiskylä www.yhteiskyla.net
Katajamäki, Vilppula (ekoyhteisö, jonka päärakennus palanut, tulevaisuutta suunnitellaan)
Keuruun Ekokylä www.keuruunekokyla.fi
Kivisalon yhteisökylä, Riistavesi, Kuopio (rakentaminen hyvin alkuvaiheessa) www.kivis.fi
Linnanniittu, Vihti (rakenteilla) www.vihdinekokyla.fi
Livonsaaren yhteisökylä, Askainen, Masku (rakenteilla) www.yhteisokyla.net
Svarfvars, Karjaa, Raasepori (kaava hyväksymistä vailla valmis) www.svarfvars.fi/fi/ekokyla.php
Teiskon yhteisökylä, Tampere (suunnitteluvaiheessa) http://teiskon.yhteisokyla.fi
Tulikivenkylä (suunnitteilla, paikkaa etsitään) http://tulikivenkyla.org
Väinölä, teosofinen yhteisö Vilppulassa www.ihmisyydentunnustajat.fi/it99/vainola.html
Listasta puuttuvat kaupunkien eko-alueet, kuten Helsingin Viikki