Elvytä saastunut maaperä

Ilmakehän ja maaperän saasteista pilaantunut maa voidaan monessa tapauksessa kunnostaa. Kunnostus kannattaa tehdä hellävaraisesti ja luonnonmukaisesti.

Saastuneiden maiden kunnostus on vaativa tehtävä, jossa vahingolliset aineet pyritään poistamaan tai sitomaan vaarattomaan muotoon. Tavoitteena on vähentää ihmisten ja muiden elollisten altistumista maaperän haitallisille aineille, estämään aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja niiden siirtyminen eteenpäin ravintoketjussa.

Ennen kuin kunnostukseen ryhdytään, saastuneen alueen laajuus ja saastumisen laatu tutkitaan ja laaditaan tutkimuksiin perustuva kunnostussuunnitelma.

Jos kunnostettava maa on vain lievästi saastunutta, sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan kaatopaikkojen peittämisessä.

Yleensä saastunutta maaperää on kunnostettu poistamalla saastuneita maamassoja ja korvaamalla ne puhtaalla maa-aineksella. Tämä on joskus johtanut maaperän rakenteen ja siinä olevien siemenien tuhoutumiseen. Pintamaan poistaminen taas on vaurioittanut kasvamaan jätettyjen puiden juuria ja heikentänyt niiden veden ja ravinteiden ottamista johtaen usein puiden pystyyn kuivamiseen ja kuolemiseen.

Kasvit avuksi

Hellempiäkin keinoja maaperän kunnostukseen on olemassa. Niissä pintamaata ei poisteta, vaan tuodaan saastuneen maan päälle uutta maakerrosta.

Yksi tällaisista menetelmistä on kasvien avulla tehtävä ympäristön ekologinen elvyttäminen eli fytoremediaatio. Sitä käyttäen esimerkiksi saastumisen tai kulumisen vuoksi paljastuneelle maalle saadaan palautettua kasvipeite lisäämällä siihen maanparannusaineita, lannoitteita sekä istuttamalla tai kylvämällä kestäviä kasvilajikkeita.

Elvytyksessä voidaan käyttää kompostoituja kateaineita ja kotimaisia kasvilajeja, mikä on paitsi ympäristöystävällistä myös melko edullista.

Kasvipeitteen lisäämisellä ja kasvualustan parantamisella on keskeinen merkitys maan palauttamisessa ennalleen saastuneilla alueilla. Maaperän mikrobitoiminta vilkastuu tervehdyttäen ekosystemiä. Toimenpiteet edistävät samalla kasvillisuuden luontaista palautumista ympäristöstä tulevista siemenistä. Kasvipeite sitoo haitallisia aineita, pidättää niitä maaperään ja vähentää niiden leviämistä huuhtoutumalla tai pölyämällä ympäristöön.

Eräät sienitutkijat ovat havainneet maaperässä kulkevilla sienirihmastoilla olevan keskeinen merkitys metsämaan alustan ja kasvillisuuden palauttamisessa ennalleen. Sienirihmastoja voidaan myös kasvattaa tähän tarkoitukseen.

Teksti Juha Palojärvi Kuva Eija Väliranta

Lähteinä mm.:

Haitalliset aineet maaympäristössä: www.ymparisto.fi/default.asp?node=1193&lan=fi

Maija Salemaa, Tiina M. Nieminen, John Derome ja Heljä-Sisko Helmisaari: Kasvipeitteen palauttaminen elvyttää saastuneen metsämaan, Metsätieteen aikakauskirja 2/2009