Energiaremontti 4: Pellettikattila öljyn sijaan

Kun Satu ja Jukka Clifford poikineen päättivät ostaa Sadun vanhemmilta talon Vääksystä Päijänteen rannalta ja muuttaa siihen, ehtona oli, että uljaat 36 palvellut öljykattila tekee tilaa ympäristöystävällisemmälle ajalle ja pellettikattilalle. Uskollinen lämmittäjä päätyi kierrätysromuksi. Päätös tiesi noin 2 000 euron pudotusta lämmityslaskuun vuodessa. 

– Meillä ei olisi ollut varaa lämmittää 450 neliön taloa öljyllä. Kattila oli alkuperäinen ja se olisi jouduttu vaihtamaan ennen pitkää. Siitä olisi kertynyt jonkin verran säästöä, mutta ei niin paljon kuin pellettikattilasta, Jukka kertoo vuonna 2006 tapahtuneesta harppauksesta nykyaikaan.
Satu ja Jukka kävivät läpi muutkin lämmitysvaihtoehdot. Kaukolämpöä ei voinut ajatella, koska putkia ei tule lähelle. Maalämpö ei korkeiden investointikustannusten takia tullut kysymykseen. Laitteistoon olisi uponnut 25 000 euroa. Ilmalämpöpumput taas eivät riittäneet vuonna 1970 rakennetun juhlavan avaran talon tarpeisiin. Sitä paitsi vaa’assa painoivat ympäristövaikutukset. Satu tekee työtä asumisen & ympäristöteknologian yksikössä Lahden tiede- ja yrityspuistossa ja halusi toteuttaa energiatehokkaan ratkaisun kotonaankin.
Pellettikattila siiloineen ja asennuksineen maksoi noin 14 000 euroa, josta kattilan osuus oli 8 500 e. Kattila yhdistettiin entiseen, vuonna 1970 valmistettuun 1,5 kuution varaajaan. Remonttiin saatiin valtion energia-avustusta hiukan alle 10 % kustannuksista.

Säädöt aluksi vinksallaan

Cliffordien Biomatic+ 50-kattila huolehtii talon lämpimästä käyttövedestä ja vesikiertoisesta lämmityksestä. Aikaan ennen energiakriisiä kuuluivat myös uima-altaat. Cliffordeillakin on 17 metriä pitkä kotiuimala, joka lämpiää pelleteillä. Kattila jaksaa hoitaa vielä 80 neliön autotallin ja varaston lämmityksen.
– Alussa jännitti vähän, kun kattila toimii meillä äärirajoilla. Ensimmäinen talvi haettiin säätöjä kattilatoimittajan Aritermin kanssa hyvässä yhteistyössä. Näin isoihin omakotitaloihin on harvemmin asennettu pellettikattiloita, joten tämä oli valmistajallekin uutta. Hyvin lämpö on kuitenkin riittänyt, Satu ja Jukka sanovat.
Kattilatoimittajan valinnassa auttoi paikallinen urakoitsija, Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu, jolla Cliffordit teetättivät remontin. Yrityksen yhteyshenkilö Jarmo Ala-Hemmilä suositteli Biomatic+ 50-kattilaa ja Sami Siiloa. Kattilalle löytyi paikka entisen öljykattilan sijoilta ja kuuden kuution siilo mahdutettiin öljysäiliön paikalle. Siilohuoneeseen jouduttiin rakentamaan palo-ovi. Koko järjestelmän asennus kesti neljä päivää.
– Meillä on yhdistetty kaksi siiloa, koska tilaa oli. Siiloon mahtuu 3 000 kiloa pellettiä kerralla. Tavara tulee autolla pihaan ja se puhalletaan paineilmalla siiloon. Tilaamme pellettejä neljä kertaa vuodessa. Riippuu tietysti talvesta ja talon lämpötilasta, miten usein tavaraa tarvitaan lisää. Se pitää osata ennakoida, Jukka kertoo.
Cliffordit valitsivat paikallisen laitetoimittajan siksi, että ongelmien yllättäessä apu saapuu nopeasti paikalle. Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu onkin pyyhältänyt talolle pian, kun kattilan toiminnassa on ollut häiriöitä.

Syöttömoottorin vaihto lopetti katkokset

Perhe on ollut tyytyväinen asennuksen laatuun ja huollon luotettavuuteen. Aivan kakistelematta pellettikattila ei ole uuteen kotiinsa asettunut. Alkuaikoina talossa kärsittiin käyttökatkoksista. Niihin paljastuivat osasyyllisiksi syöttömoottori sekä kattilan alipaine, jonka takia jouduttiin asentamaan savukaasuimuri kattilatoimittajan neuvojen mukaan. Sadun mielestä osasyynä on se, että kattila joutuu isossa talossa käymään täydellä teholla jatkuvasti. Lisäksi matka pellettisiilosta seinän toiselle puolelle kattilaan on pitkä.
Jukka epäilee, että moottorissa saattoi olla ”valuvika”. Uuteen moottoriin uhrattiin 370 euroa ja se on pyörinyt moitteetta. Muitakin syitä käyttökatkoksiin on ilmennyt. Pellettien laatu vaihteli alkuun harmittavasti.
– Päävirhe oli se, että pellettilastissa oli liikaa pienainesta ja pelletit olivat murentuneet. Meille tuli monesti auton viimeinen erä. Siilon pohjalle tuli pölyä. Kun kattila ei saa pellettejä, se pistää itsensä pois päältä ja ilmoittaa pellettivajeesta. Sitä joutuu silloin käynnistämään, Satu ja Jukka sanovat.  
Pellettien toimittaja, Vapo Pelletti, on Cliffordien mukaan korjannut laadunvalvontaansa ja tavara on nyt ollut tasalaatuista. Vapolta on myös saatu hyviä neuvoja muun muassa siitä, miten lähelle auton pitää ajaa ja minkälaisella paineella pelletit pitää puhaltaa siiloon. Säiliön pohjia ei myöskään pitäisi tyhjentää asiakkaiden siiloihin pienaineksen takia.
Pellettikattila vaatii enemmän huoltoa kuin monet muut järjestelmät, mutta Satu ja Jukka sanovat viitsivänsä nähdä vaivaa, koska säästöt ovat merkittävät, noin 2 000 euroa vuodessa entiseen öljylämmitykseen verrattuna. Pellettien hinta on noussut, mutta maltillisesti. Näillä hinnoilla kattila maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa.
– Keskitalvella tuhkat täytyy tyhjentää viikon välein ja puhdistaa palopesä, riippuen siitä, kuinka kova pakkanen on. Kesällä riittää tyhjennys kerran kuussa. Toimi on helppo ja kestää vain 15 minuuttia, Jukka sanoo. Satukin on opetellut hoitamaan perushuollon.
Kesällä kattila palaa pelkästään käyttövettä varten. Se on Jukan mielestä turhaa. Kun varaaja aikanaan vaihdetaan, siihen laitetaankin sähkövastus.
 

Teksti Leila Tanskanen Kuvat Petri Kivinen/PIX

Juttu on julkaistu Meidän Talon numerossa 4/2009.