Eristeiden uusi sukupolvi

Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeimpiä rakentamista ohjaavia tavoitteita. Eristemateriaaleja kehitetäänkin vastaamaan paremmin yhä tiukempia määräyksiä ja rakentajien tarpeita.  

Vuonna 2012 aiotaan muuttaa energiamääräysten rakennetta. Silloin siirrytään kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön. Normitasolla on tarkoitus pienentää edelleen rakennuksen vaipan lämpöhäviötä, joten tiivis rakentaminen on entistä tärkeämpää.

Rakenteiden tiiveyden merkitys tulee kasvamaan, koska paksuun rakenteeseen sisäilmasta siirtyvä kosteus kuivuu hitaasti ja saattaa pilata rakenteen.
Hyvin eristetyissä taloissa ilmavuodot voivat aiheuttaa yllättäviä kosteusvaurioita. Esimerkiksi yläpohjaan saattaa muodostua ongelmia todella paksun eristekerroksen painumisesta, höyrynsulkukerroksen joustamisesta ja mahdollisista ilmavuodoista. Yläpohjan eristekerros tehdäänkin yhä useammin kaksiaineisena, jossa alimpana kerroksena on jäykkä ja ilmatiivis eristemateriaali.

Nykyisissä rakentamismääräyksissä rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden vertailuarvo on n50 = 2,0 l/h. Paikalla rakennettavassa talossa on käytettävä vertailuarvoa 4,0 l/h, ellei parempaa arvoa osoiteta tiiveysmittauksella, ja elementtirakenteisessa talossa tehtaan tuotantosertifikaatin mukaista arvoa, jos se on korkeintaan 2,0 l/h. Parempi ilmanpitävyys on osoitettava painekokeella.

Hyvää tiiveyttä tavoiteltaessa kaikki ilmansulun läpäisevät rakenteet tulisi minimoida. Läpivienneissä pitää käyttää ehdottoman tiiviitä materiaaleja ja rakenteellisia kauluksia. Hyvä tiiveystaso asettaa tiukempia vaatimuksia myös lämmöneristekerroksen rakenteelle.

Ulkoseinien paksu eristekerros vaikuttaa puutalon runkorakenteen toteutukseen. Kantavan tolpparungon mitoitus voi olla 50 x 150 millimetriä. Pystyrungon molemmin puolin voidaan asentaa 50–75 mm paksu vaakarunko. Ulkopuolisen vaakarungon voi korvata myös tuulensuojapintaisella runkoeristelevyllä.

Paksuja pystysuuntaisia lämmöneristekerroksia tehtäessä eristekerrosten väliin asennetaan ilmansulkukerroksia, jotta eristettä  jäähdyttävä sisäinen konvektio olisi mahdollisimman vähäinen.   

Lämmöneristeteollisuus on kehittänyt tuotteita, jotka soveltuvat paksuihin eristekerroksiin. Myös lämmöneristysominaisuuksia on parannettu, jotta selvittäisiin ohuemmilla rakenteilla. Lainsäädäntö tukee lämmöneristämistä siten, että ulkoseinän ollessa 250 mm paksumpi ylittävää osuutta ei lasketa mukaan rakennusoikeuteen.

Lue lisää maaliskuun Meidän Talo -lehdestä.