Helpompaa ja halvempaa öljylämpöä

Talon rakennusaikaan öljylämmitys oli Olavi Konttilan mukaan ”käypä ratkaisu”. Pihaan upotettiin lasikuitusäiliö, johon mahtuu 3 000 litraa polttoainetta, ja talo varustettiin vesikiertoisilla pattereilla. Kattila palveli pitkään oikkuilematta. Kerran siihen tosin jouduttiin vaihtamaan poltin.

Yhtenä yönä vuonna 2005 poltin alkoi pitää omituista meteliä. Konttila hälytti apuun yrittäjä Markku Kallion öljykattiloita huoltavasta Metema Oy:stä. Kallio korjasi nopeasti polttimen laakerivian. Samalla heräsi ajatus vaihtaa lämmityslaitteisto nykypäivän mukaiseksi. Osasyynä kattilahankintaan oli Olavi Konttilan mukaan öljyn ja kustannusten säästö. Kallio teki tarjouksen ja urakoi kattilan vaihdon.

– Muuta lämmitysmuotoa emme edes harkinneet. Tämä oli selvä jatkumo entiselle. Jos nyt rakentaisin talon, ottaisin edelleen öljylämmityksen, mutta rinnalle voisin ajatella vaikkapa aurinkoenergiaa.

15 prosenttia vähemmän öljyä

Olavi Konttilan mielestä öljylämmitys on kerta kaikkiaan vaivaton. Kaupunkimiljöössä on vaikea saada siistejä varastotiloja. Halkopino pihalle sopisi, mutta hänestä siirtyminen puulla lämmittämiseen olisi takapakkia. Tuntematta sen enempää lämpöpumppuja hän arvelee, että sähköä nekin vievät, ja kompressorit on uusittava aika ajoin.

– Markun kanssa kyllä mietittiin, laitettaisiinko ilma-vesilämpöpumppu lämmityksen avuksi, mutta pannuhuone on niin ahdas, ettei sinne mahdu, Konttila sanoo.

Ennen kattilaremonttia öljyä kului keskimäärin 2 651,25 litraa vuodessa, lämmityslaitteiston uusinnan jälkeen polttoainetta on säästynyt vuosittain 401,50 litraa eli 15 prosenttia.

– Vähemmälläkin öljyllä olisi selvitty, mutta kun olen vanha mies ja vähän sairaalloinen, en halua palella, Olavi Konttila naureskelee.

Kattilan vaihto sujui sutjakasti. Markku Kallio saapui apumiehen kera aamulla, ja iltapäivällä uusi Termax 17 S -kattila oli valmis toimintaan. Remontin hinta oli hieman yli 4 000 euroa. Kehuja uudesta kattilasta ei tarvitse keksiä, niitä tulee vuolaasti.

– Vanhaa laitteistoa kävin aina säätämässä käsipelillä, mutta nyt työn hoitaa lämmönsäätöautomatiikka, joka ottaa huomioon ilman lämpötilan ja säästää öljyä. Pannuhuoneeseen ei ole muuta asiaa kuin käydä laskemassa kärpäset. Jos olisin oikein huoleton, olisin voinut olla käymättä siellä koko tämän neljä vuotta. Kattilan toiminnassa ei ole ollut häiriöitä.

Lämpöhäviöt ja öljyvuodot jäävät pois

Konttilan kattila oli yrittäjä Markku Kallion mielestä jo kypsä vaihdettavaksi. Öljykattilan tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja vaikka se toimisikin, käyttövedentuotto alkaa huonota kierukan kalkkiutuessa. Kierukka voidaan hapottaa, mutta jos se menee puhki, ollaan kuitenkin remontin edessä.

– Vanhojen kattiloiden hyötysuhdekin on jonkin verran huonompi ja vuotohäviöt ovat niissä yleensä suuret. Lämpöä vuotaa pannuhuoneeseen. Tässäkin talossa lämpö olisi mennyt hukkaan, kun pannuhuone on ulkoseinällä, Markku Kallio selostaa.

Vanhan kattilan putkissa öljyä kulki 50 litraa tunnissa. Poltin käytti siitä kaksi litraa, ja loput palasivat säiliöön. Uuden systeemin putkessa kulkee vain tarvittava kaksi litraa. Poltin saa myös mahdollisimman puhdasta öljyä, kun paluuöljy ei sekoita säiliön pohjalle kertynyttä sakkaa.

– Kattilaan tuli uusimman tekniikan poltin. Palamisarvot ovat huippuluokkaa ja päästöt vähäiset, Markku Kallio sanoo.

Konttilan kattilaan käy kesälaatuinen polttoöljy, koska säiliö on maan alla. Kevyeen polttoöljyyn sekoitetaan nykyään kaksi prosenttia bioöljyä, ja sen osuus kasvaa joka vuosi kahdella prosentilla. Uusittu järjestelmä tarvitsee vain vuosihuollon: poltin tarkastetaan ja puhdistetaan, suutin vaihdetaan ja suodatinkin tarvittaessa. Yksiputkisessa järjestelmässä suodattimen vaihtoväli tuplaantuu, koska öljy kulkee vain kerran suodattimen läpi. Kallion mukaan se on huomattava ero entiseen verrattuna.

Lue koko juttu marraskuun Meidän Talosta

Teksti Leila Tanskanen Kuvat Petri Kivinen/PIX