Ikkunat ja ovet uusiksi

Hyvin suunniteltu asumisviihtyvyyttä parantava remontti lisää usein myös talon energiatehokkuutta. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK:n remonttikyselyn mukaan 86 prosenttia remontoijista kertoo hankkeen syyksi asumisviihtyvyyden parantamisen. Lähes puolet vastaajista ilmoitti samalla parantavansa myös talon energiatehokkuutta. Ulko-oven vaihto oli suunnitelmissa joka neljännellä, ja ikkunoiden uusimista mietti useampi kuin neljäsosa remontoijista.
 
Ikkunoiden uusimista ei usein mielletä tärkeäksi lämmitysenergian säästön kannalta. Ikkunapintojen kautta karkaa kuitenkin keskimäärin noin 15 prosenttia pientalon tarvitsemasta lämmitysenergiasta.
 
Vanhan kaksilasisen ikkunan U-arvo on noin 3 W/m2K. Uuden nykyaikaisen ikkunan U-arvo on korkeintaan 1 W/m2K. Vanhan ikkunan läpi karkaa siis kolminkertainen määrä energiaa uuteen ikkunaan verrattuna. Tällä eristävyystason parannuksella saavutetaan hyvinkin kymmeneksen säästö talon lämmityskustannuksissa.
 
Ulkolämpötilan ollessa -20 ˚C kaksilasisen ikkunan sisäpinnan lämpötila on noin +5 ˚C. Vastaava lukema nykyaikaisen ikkunan sisäpinnalla on noin +15 ˚C. Tämän ansiosta huonelämpötilaa voidaan pudottaa hyvinkin pari astetta ilman pelkoa vedon tunteesta. Mainitulla lämpötilan pudotuksella lämmityslasku alenee edelleen 10 prosentin verran. Säästöä lämmityskuluissa kertyykin siis yhteensä noin viidennes.
 
Kuluja ja säästöjä
 
Keskikokoisen pientalon yhden ikkunan hinta vaihtelee noin 400–600 euron välillä. Vaihtotyö lisää hintaa noin 200–350 euroa ikkuna-aukolta. Kotitalousvähennyksenä työkuluista saadaan parhaimmillaan takaisin noin 60 prosenttia. Energiansäästönä tämän kokonaishinnaltaan 10 000–20 000 euron remontin kuoletus vie nykyhinnoilla noin 15 vuotta.
 
Harkinnassa onkin huomioitava myös muita etuja. Uusitut ikkuna- ja ulko-ovirakenteet parantavat asumisviihtyvyyttä korkeamman pintalämpötilan, vedottomuuden ja moitteettoman toiminnan ansiosta. Uusitut ikkunat antavat hyvän vaikutelman talon kunnossapidosta, jolloin myös talon arvo nousee yleensä enemmän kuin tehdyn investoinnin summalla.
 
Tavanomainen ikkunan elinkaari on noin 30–40 vuotta. Aina kun talon ulkoverhousta remontoidaan tai uusitaan, kannattaa harkita lämmöneristävyyden tehostamista myös ikkunoiden vaihdolla. Vanhat 1960–1970-luvuilla tehdyt ikkunat eivät ole nykyisen mitoitusjärjestelmän mukaisia, vaan uudet samankokoiset ikkunat tilataan ikkunatoimittajalta tarkkojen mittojen mukaan. Vastuiden kannalta selkeintä on, jos ikkunatoimittaja käy ottamassa mitat ja ikkunatoimitus sovitaan tehtäväksi paikoilleen asennettuna.
 
Pientalossa on usein vain 1–2 ulko-ovea, joten niiden merkitys energiataloudelle on vain noin kymmenesosa ikkunoiden vaikutuksesta. Kieroutuneet ja vuotavat ovirakenteet voivat kuitenkin olla todellisia energiasyöppöjä.
 
Valitse viisaasti
 
Nykymääräysten mukainen lämmönläpäisevyyden enimmäistaso ikkunalle on 1 W/m2K. Käytännössä tämä edellyttää umpiolasielementeillä varustettua kolmelasista selektiivipinnoitettua ikkunarakennetta. Tässä MSE-ikkunassa on kaksi puitetta ja neljä pestävää pintaa. Sisemmässä puitteessa on kaksinkertainen eristyslasielementti. Määräystason mukaisten ikkunoiden käyttö on suositeltavaa, joskaan ei pakollista, myös peruskorjauskohteissa.
 
Myös ilmanvaihdon vaatimukset ikkunarakenteelle on aina hyvä selvittää. Jos rakennukseen ei ole järjestetty korvausilman sisäänottoa, voidaan valita tuloilmaikkunat, joissa ulkoilma johdetaan lasiväliin ja sieltä esilämmitettynä edelleen huonetilaan.
 
Ikkunoiden energiataloutta voidaan vertailla Motivan sivuilla osoitteessa www.energiaikkuna.fi
 
Ikkunalasien pinnoitteilla voidaan rajoittaa auringon lämpösäteilyn pääsyä sisään, samoin lämmön karkaamista ulos. Helppohoitoisuutta kaipaavalle on tarjolla itsestään puhdistuva lasi, jonka erikoispinnoite hajottaa lian lasin pinnalta sateen ja valon vaikutuksesta. Lasilta voidaan lisäksi vaatia palonkestoa, murtovarmuutta, iskunkestoa ja hyvää ääneneristyskykyä.
 
Suomen rakennusmääräyskokoelmissa on vaatimuksia, jotka koskevat uusien rakennusten ikkunoita. Näitä vaatimuksia on soveltuvin osin tärkeää noudattaa myös korjausrakentamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittääkin, että rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua muutostöiden takia.
 
Lue juttu kesäkuun Meidän Talosta.