Kattilakaverit Jämä ja Jäspi

Kaukora Oy valmistaa lämmityslaitteita kaikkia energiamuotoja varten niin omakoti- kuin rivitaloihin. Kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettu yritys on alan johtavia laitevalmistajia Suomessa.

Yhtiö perustettiin vuonna 1976 Jäspi & Mäkinen -nimisen yrityksen tytäryhtiöksi. Lämmityskattiloita niin ikään valmistanut Jäspi & Mäkinen oli aloittanut taipaleensa perheyrityksenä jo vuonna 1949.

Kaukoran synty liittyy 1970-luvun öljykriisiin, jolloin öljykattiloiden kysyntä väheni roimasti ja tarvittiin lisää energialähteitä.

– Avuksi tuli kaukolämpö, jota varten Kaukora alkoi valmistaa kattiloita, myyntijohtaja Mikko Hummelin sanoo.
Nimensä yritys sai sanoista kaukolämpö (kauko) ja Raisio (ra), jonne tehdas perustettiin. Toinen tehdas löytyy nykyään Turusta.

Ja kuten yritysten historiassa aina, Kaukorankaan taipaleelta ei puutu yrityksen elinkaareen liittyviä monimutkaisia ratkaisuja. Esimerkiksi vuonna 2006 tytäryhtiö osti entisen emoyhtiönsä Jäspi & Mäkisen ja sulautti sen itseensä. Viitisen vuotta yhtiö on kuulunut ruotsalaiseen konserniin.

Kaukoran kattiloiden hauskat nimet, Jämä ja Jäspi, ovat niin ikään osa yrityksen historiaa.

Monia vaihtoehtoja

Hiostetaanpa hieman myyntijohtaja Mikko Hummelinia ja kysytään, löytyykö häneltä viisastenkiveä ympäristöystävällisimmistä tavasta lämmittää taloa? Hankinko lämpöpumpun, kaukolämmön, halkoja, pellettejä vai aurinkoenergiaa. Käytänkö öljyä, sähköä vai tuulisähköä?

– Se on tapauskohtaista ja riippuu, millaisesta talosta on kyse, Hummelin sanoo tyynesti.

Hummelinin mukaan uudistaloihin ei pelkkää öljykattilaa juurikaan enää asenneta.

– Kun taloa saneerataan, öljy- ja suoran sähkölämmityksen kaveriksi laitetaan usein lämpöpumppu. Näin talo saa lauhalla ilmalla lämpönsä ilma-, vesi- tai maalämpöpumpusta ja kovimmilla pakkasilla sähköstä tai öljystä.

Vanhentuneesta öljykattilasta luonto ei iloitse. Talon lämmityksen muuttaminen muuksi saattaa olla sillä hetkellä kuitenkin ylivoimaista.

– Tällöin ympäristöteko voi olla uuden öljykattilan hankkiminen ja varsinkin uusi kattila aurinkolämmityksen tai lämpöpumpun kanssa.

Asiakkaita kiinnostaa myös pelletti. Pellettikattilan käyttö vaatii Hummelinin mukaan yleensä enemmän taitoa ja viitseliäisyyttä kuin sähkö- tai öljylämmityskattilan hoito.

– Puu ja pelletti vähentävät hiilidioksidipäästöjä, mutta jos kaikki Suomen pientalot biolämmitettäisiin puulla, se taas lisäisi pienhiukkaspäästöjä.

Kaukolämpökään ei ole itsestään selvästi autuaaksi tekevä, sillä puhtaus riippuu siitä, mistä kaukolämpöä tehdään.

– Paras ratkaisu on perustaa pientaloryhmälle yhteinen kaukolämpökeskus, jossa lämpö tuotetaan puhtaasti ja jota hoitavat asiantuntijat.

Tulevaisuus auringossa

Päättäjät kiistelevät ympäristöystävällisimmistä energiamuodosta. Laitevalmistajan ei ole ainoa helppoa suunnistaa sirpaleisen tiedon viidakossa. Kaukora on riippuvainen sekä uudisrakentamisesta että saneerauskohteista.

– Omakotitaloja rakennettiin ennätysmäärä vuosina 2005–2006. Nyt uudisrakentaminen on pysähdyksissä, mutta vanhoja taloja kunnostetaan innolla.

Voimakkainta Kaukoran kasvu oli vuosina 1986–2006. Tällöin työntekijämäärä nousi 70:sta nykyiseen 160:een.
Tuotannosta noin neljännes menee vientiin: Ruotsiin, Venäjälle, Japaniin, Saksaan, Englantiin ja Ranskaan.

Suomessa aurinko paistaa vähiten silloin, kun energiaa tarvittaisiin eniten. Ja päinvastoin: kesällä paistaa, mutta taloja ei juurikaan lämmitetä. Se on yhtälö, joka pitää jotenkin ratkaista.

Muutaman muunkin esteen, kuten alkuinvestoinnin kalleus, on väistyttävä ennen kuin tämä uusiutuva energiamuoto yleistyy kaikkien ulottuville.

– Aurinkoenergia kiinnostaa kuitenkin asiakkaita kovasti, Hummelin sanoo.
Sen kehitykseen hän uskoo itsekin.