Lisälämpöä ilmalämpöpumpulla

Ilmalämpöpumppu on siitä erikoinen lämmityslaite, että se voi siirtää lämpöenergiaa sisälle rakennukseen tai siitä ulos. Lämpö siirtyy suuntaan tai toiseen ilmalämpöpumpun ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä.
Ilmalämpöpumpulla voidaan myös suodattaa sisään tulevaa ilmaa ja vieläpä happirikastaa sitä. Ominaisuudet riippuvat ilmalämpöpumpun mallista.

Lämmitettäessä rakennusta ilmalämpöpumpulla sen ilmavirta voidaan suunnata alaspäin, mikä lämmittää myös lattiapintoja ja vähentää näin lattialämmityksen tarvetta.

Ilmalämpöpumppuja on toimintaperiaatteen mukaan kahta eri päätyyppiä: ilmailma- ja ilmavesilämpöpumppuja. Kompressorin toimintatavan perusteella ne jaetaan on/off- ja invertterimalleihin. Molemmat tyypit käyvät lämmitykseen ja jäähdytykseen.

On/off-mallit ovat vanhempia ja halvempia ja jäähdyttävät paremmin kuin invertterimallit, jotka taas ovat hyötykertoimeltaan hieman parempia ja lämmöntuotannoltaan tasaisempia.

On/off- ja invertterimallin keskeinen ero on kompressorin toiminnassa. On/off-malleissa kompressori kytkeytyy päälle ja käy vakionopeudella, kunnes sisäyksikön lämmöntunnistin havaitsee halutun lämpötilan saavutetun. Silloin se pysähtyy ja lähtee uudelleen käymään, kun sisälämpötila muuttuu riittävästi.

Invertteri-mallissa taas kompressori käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila saavutetaan. Sen jälkeen se hidastaa pyörimisnopeutta, käy verkalleen ja pitää siten säädetyn lämpötilan yllä.

Lämpöpumppu sopii uuteen ja vanhaan taloon

Ilmailmalämpöpumppu sisältää ulkoyksikön sekä yhden tai useamman sisäyksikön. Ulkoseinälle asetettu ulkoyksikkö kerää lämpöä ja sen pääosat ovat puhallin, höyrystin ja kompressori. Sisälle asennettu sisäyksikkö taas luovuttaa lämpöä ja sen pääosat ovat puhallin ja lauhdutin. Sisäilmaan lämpö siirretään puhaltimella.

Ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö on samankaltainen kuin ilmailmalämpöpumpussa, mutta lämmön luovutus tapahtuu lauhdutin-lämmönsiirtimessä joko käyttöveden ja/tai lämmitysverkoston veden lämmittämiseen.

Ilmalämpöpumpuissa on mallista riippuen vaihteleva määrä ominaisuuksia, kuten vuorokausiajastin, puhalluksen suuntauksen säätö, kaukosäädin useiden toimintojen ohjaukseen ja happirikastin.

Suosittuja asennuskohteita lämpöpumpuille ovat etenkin vanhemmat sähkö- tai öljylämmitteiset talot. Ilmalämpöpumput vaativatkin Suomen oloissa rinnalleen toisen lämmitystavan.

Oikein mitoitetun ilmalämpöpumpun avulla on laskettu säästettävän noin 40 prosenttia pientalon lämmityssähkön kulutuksesta. Sitä voi käyttää myös edullisemmalla yösähköllä.

Energiataloudellisesti toimivana yhdistelmänä pidetään esimerkiksi ilmalämpöpumppua sekä puulämmitteistä varaavaa tulisijaa.

Parhaimmillaan ilmalämpöpumpun on todettu olevan kylminä syys- ja kevätpäivinä, kun muita lämmitysmuotoja ei tarvitse vielä käyttää. Lämpimällä säällä on vältettävä liiallista jäähdytystä, jotta vetoa ei tulisi liikaa. Jäähdytys ei aiheuta yli- tai alipainetta huonetiloihin eikä sen siten pitäisi sekoittaa talon koneellista ilmanvaihtoa.

Ilmalämpöpumppujen etuina ovat alhaiset investointi- ja käyttökustannukset. Ne ovat melkoisen varmatoimisia ja kohtalaisen helposti asennettavia. Käsitykset ilmalämpöpumppujen kestävyydestä vaihtelevat. Koneen kompressori on uusittava noin 15 vuoden välein.

Ilmailmalämpöpumput ovat tyypillisesti monta kertaa halvempia kuin ilmavesilämpöpumput.