Maaperatutkimus lahto

Maaperätutkimus, pintaa syvemmälle

Maaperätutkimus kertoo paljon enemmän kuin maallikko arvaakaan. Mitä kaikkea pinnan alta paljastuu?

"Tästä ne aina aloittaa”, sanoo rintamamiestalonsa ovensuulla seisova veteraani Kullervo Kahri.

Pohjatutkimusyrityksen mittamiehet seisovat tanakasti keskellä tietä ja tähyilevät laitteellaan veteraanin taloa kohti.

On meneillään maaperätutkimuksen ensimmäinen vaihe, jossa määritetään tietoja Helsingin kaupungin koordinaatistoa varten. Mittaustyönjohtaja Juha Rastivo ja kartoittaja Taneli Taskinen mittaavat alueen korkeusasemia sekä ja x- ja y-koordinaatteja.

Mutta miten nämä mittaukset naapuritontin pohjatutkimukseen liittyvät?

– Veteraanin talon sokkelissa on korkeuskiintopiste, joka on merkitty kaupungin koordinaatistoon. Siitä haetaan rakennettavalle tontille korkeusasema, vastaa pohjatutkimusyritys GeoUnionin vetäjä Matti Mäntysalo.

Tontille siirryttyään miehet mittaavat kaikki siellä olevat kiintopisteet, kuten puut, valaisimet ja vesikaivon, jotka myöhemmin lisätään kaupungin koordinaatistoon. Merkinnöistä syntyvän maastomallin korkeuskäyrät helpottavat pääsuunnittelijan työtä hänen suhteuttaessaan talon lattiakorkoa maanpintaan ja määrittäessään talon harjakorkeutta. Kaikki pohjatutkimusyritykset eivät kuitenkaan tee maastomallia.

Seuraavaksi miehet alkavat lyödä maahan puupalikoita merkeiksi kuudesta kairauspisteestä tontilla vielä olevan purettavan talon ympärillä.

Kun maaperätutkimusta tilattiin, jouduttiin tontille rakennettavan talon paikka piirtämään asemakaavapiirrokseen ja merkitsemään siihen talon mitat. Piirroksen perusteella valittiin pisteet, joihin kaira upotettaisiin.

Pohjatutkimuksen seuraava vaihe koittaa muutaman viikon kuluttua, kun kairaajat Kai ja Markus Nybonn, isä ja poika, tuovat monitoimikairansa tontille. Koneesta lähtevä meteli on kova, ja pari vuotta tontilla vallinnut rauha eli se aika, jonka hometalo on ollut tyhjillään, on särkynyt. Myös tontilla majaileva identtinen oravapari, Sulo ja Sulo, on kaikonnut.

Ennen kairausten aloittamista maaperästä oli otettu poravarustuksella näytteitä metrin, kahden ja kolmen syvyyksistä. Laboratoriossa näytteistä tehtiin silmämääräinen maalajiarvio ja tutkittiin vesipitoisuus.

Kone puskee kairaa seitsemän ja puolen metrin syvyyteen.

– Savea täällä on noin viiteen metriin saakka ja ennen savikerrosta pinnalla hiekkaa, jota on kaiketi tuotu tontille silloin, kun tätä vanhaa taloa rakennettiin, Kai Nybonn selvittää.

Kun pohjatutkimuksen tulos valmistuu, se vahvistaa Nybonnin sanoman: maaperän leikkauspiirroksen mukaan ylimpänä on silttinen hiekkakerros, siis hiekkaa enemmän kuin silttiä, sen alla paksulti savea, saven alla silttiä ja alimpana moreenia.

Tulos tietää sitä, että maaperä on paalutettava. Yllätyksenä se ei tule, sillä Helsingissä moni alue on vanhaa merenpohjaa. Leikkauspiirrokseen merkitty paalujen arvioitu tunkeutumissyvyys vaihtelee neljän ja yhdeksän metrin välillä. Tontin toinen puoli on paljon höttöisempää kuin toinen, tienpuoleinen osa.

– Kairauksista kaksi on päättynyt todennäköisesti kiveen, joten kovan pohjan syvyystulokseen pitää suhtautua varauksella, Matti Mäntysalo sanoo leikkauspiirrosta katsoessaan.

– Teräsputkipaaluja käytettäessä tällä ei ole niin suurta merkitystä, koska niillä mennään niin syvälle kuin paalu uppoaa ja sitten paalu katkaistaan todellisesta korkeudesta. Kaikki katkaisussa ylijäänyt materiaali saadaan käytettyä seuraavassa paalussa.

Perustus- tai rakennesuunnittelija määrittelee sen, kuinka tiuhaan paalut laitetaan. Myös katetut terassit on paalutettava.

– Rakennesuunnittelijalla on tarvittavat tiedot rakennuksen painosta ja koosta, jotta hän pystyy ottamaan taloon kohdistuvat kuormat huomioon, Matti Mäntysalo kertoo.

Paalutettavalle pehmeälle maaperälle ei voi tehdä maanvaraista perustusta. Ainoa vaihtoehto on niin sanottu kantava alapohja eli ryömintätilainen tuulettuva perustus. Se tietää rakennusbudjettiin melkoista lisäkustannusta.
 

Tontin putkituksessa tarvitaan kallistuksia hieman tavallista enemmän, että sade- ja hulevedet saadaan puretuksi alaspäin kaupungin viemäriin. Pintavesien poisjohtaminen suunnitellaan erikseen.

Pehmeimpien maakerrosten päälle kaupungin liitoksiin vietävää putkilinjaa varten tehtävän kaivannon pohjalle Mäntysalo suosittelee teräspeltiarinaa, jota valmistaa muun muassa Ruukki. Se estää maatäytöistä mahdollisesti aiheutuvaa maan kokoonpuristumista ja pohjaveden alenemisesta johtuvia painaumia pidemmällä aikavälillä.

Tontin autoilla ajettavalle alueelle Mäntysalo neuvoo tehtäväksi 60 senttimetriä syvän routimattoman maakerroksen.

Tutkimus osoitti, että pohjavesi on maaperässä kolmen metrin syvyydessä, joten se ei aiheuta rakentamisessa ongelmia eikä ylimääräisiä kuivatuksia tontilla tarvita.

Jos taloon rakennetaan kellari, rakennusvalvonta edellyttää pohjaveden syvyyden tutkimista erillisellä pohjavesiputkella. Silloin on myös tarkastettava naapuritalojen perustukset, koska pohjaveden pintaa joudutaan alentamaan.

– Kaupunki ei anna kellarillisen talon rakentamiselle lupaa, ellei naapuritalojen sokkelikorkeuksia ja lattiatasoja ole mitattu. Tällä varmistetaan, että uudisrakentaja ei pilaa naapuritaloa, jos maa alkaa rakentamisen seurauksena painua jostakin syystä, Matti Mäntysalo selvittää.

Jos viemäri- ynnä muita liittymiä tehtäessä joudutaan menemään pohjaveden alapuolelle, maa alkaa vuosien mittaan kuivua, ja naapuritalon sokkeli voi pamahtaa halki.
 

Häiriintymättömässä tilassa olevan maaperän olosuhteet muuttuvat rakennettaessa. Myös esimerkiksi isoista teräsbetonipaaluista paalutuksessa aiheutuva tärinä voi vaurioittaa naapurissa olevan maanvaraisen laattaperustuksen, ja talon sokkeli voi haljeta.

Varovaisuutta on Mäntysalon mukaan noudatettava myös uutta pihaa ja puutarhaa suunniteltaessa. Kaikkea ylimääräistä täyttöä kannattaa välttää.
– Kun pihalle tuodaan täyttömaita muualta, maata vasten syntyy lisäkuormaa. Jos täyttöjä tarvitaan, on varauduttava maapohjan pieneen painumiseen vuosien mittaan. Mutta kun tämä tiedetään suunnitteluvaiheessa, ei siitä tule aiheutumaan haittaa.

Pohjatutkimustarjousta pyydettiin kolmelta yritykseltä. GeoUnion (1 050 e) ja Uudenmaan Pohjatutkimus (1 000 e) vastasivat. GeoUnion sai työn, koska sieltä luvattiin kairaus nopeammin.

Rakennusvalvonnan edellyttämällä pohjatutkimuksella pyritään turvaamaan yksityisen tekijän rakentamisen onnistuminen. Matti Mäntysalon mukaan kertarakentaja harvoin tietää rakentamisesta mitään.

– Ja kalleinta korjaamista, mitä voi olla, on perustusten korjaaminen, hän muistuttaa.

Maaseudulla ja pienissä kunnissa pohjatutkimusta ei välttämättä tarvitse tehdä, mutta isoissa kaupungeissa se on pakollinen.

 

Sadevedet viemäriin tai imeytykseen

Vanhoilta asuinalueilta yleensä puuttuu kaupungin sadevesiviemäri. Jos sitä ei ole, on vedet johdettava jotenkin muuten pois, esimerkiksi teettää suunnitelma vesien imeyttämisestä tai niiden johtamisesta avo-ojiin.

Lvi- tai kvv-suunnittelijan tehtävä on selvittää sadevesiviemärin olemassaolo kunnalta.

Pohjatutkimuksen ensimmäinen vaihe on käynnissä. Mittaustyönjohtaja kirjaa laitteelleen alueen korkeusasemia ja -eroja.

Pohjatutkimuksen ensimmäinen vaihe on käynnissä. Mittaustyönjohtaja kirjaa laitteelleen alueen korkeusasemia ja -eroja.

Jyhkeä monitoimikaira on saapunut tontille. Painokaira kertoo maalajin kantavuuden. Maalajien rakeisuus tutkitaan vain tilanteissa, jos paalutuksen tarve on siinä ja siinä.<br />
Häiriintyneen maaperän näytteet otettiin yhdestä kairauspisteestä metrin, kahden ja kolmen metrin syvyyksistä.

Jyhkeä monitoimikaira on saapunut tontille. Painokaira kertoo maalajin kantavuuden. Maalajien rakeisuus tutkitaan vain tilanteissa, jos paalutuksen tarve on siinä ja siinä.
Häiriintyneen maaperän näytteet otettiin yhdestä kairauspisteestä metrin, kahden ja kolmen metrin syvyyksistä.

  • Ilmestynyt lehdessä 03/2011
  • Julkaistu 04.04.2011

Artikkelin avainsanat

maaperä, maaperätutkimus, pohjatutkimus
  224   19

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
Roskapostin esto
Kyselyllä ehkäistään lomakkeen roskaposti- ja haittaohjelmien käyttö.

Kaikki jutut

Talovanhuksen

Keittiön paksut kattolistat henkivät rakennuksen mennyttä aikaa, ja sisustuksessa kaikki tuntuu olevan soinnussa...

MT0414 puheenaihe

1. Suomessa on vain vääränkokoisia aurinkosähköjärjestelmiä. – Pienissä jä...

MT0414talopaketti

Vertailun helpottamiseksi Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat yhdessä määritelleet talopakettien...

MT0414 lukijakisa

Kerro miltä sivulta lehden 4/2014 paras juttu alkaa ja voita 300 euron arvoinen Byggmaxin lahjakortti. 02....

Uudiskohde Matti Mutikaisen 140 m2 omakotitalo 10.01.2009

mossa-1-copy

Nurmenomistajan suusta alkavat ärräpäät virrata jos mainitset hänelle sanan sammal. Sammaleen poistaminen ja tappaminen on...

Mt032014terassinrakentaminen

PERUSTUS Tiiviin ja routimattoman maan perustukseksi riittää pilariharkkoperustus. Tee pilarit myös rakennuksen...

kivimuurip_n

Viime aikoina luonnonmuureja on alettu arvostaa: vanhoja muureja korjataan ja uusia perustetaan. Luonnonkivimuureilla on pitkät...

Lisää aiheesta

MT0414talopaketti

Vertailun helpottamiseksi Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat yhdessä määritelleet talopakettien...

Mt032014terassinrakentaminen

PERUSTUS Tiiviin ja routimattoman maan perustukseksi riittää pilariharkkoperustus. Tee pilarit myös rakennuksen...

MT0314 logo

Aika: 5.–6.4.2014 klo 9–12 Paikka: OmaKoti-messut, Helsingin messukeskus Jos suunnittelet oman talon tai mökin...

MT022014muutoskohdejalkeen

MIKSI? Kalusteiden ovet olivat nähneet parhaat päivänsä eivätkä laatat olleet koskaan miellytt...

Energiamerkinnöistä tärkeimmät ovat Energiamerkintä, Energy Star, TCO, Pohjoismainen ympäristömerkintä ja Ekoenergia. Lisäksi EU:...

Uudiskohde Matti Mutikaisen 140 m2 omakotitalo

kunkotijaa

Ilman isäntää tai emäntää jääneen tavaran tiet ovat monet: kierrätyskeskukset, kirpputorit, vanhan tavaran kauppiaat ja...

autiotalo

Katja ja Markku Kero olivat molemmat opintojensa loppusuoralla, kun he näkivät ilmoituksen myynnissä olevasta liki satavuotiaasta...

Kysely

Toivoisin enemmän nettijuttuja:

Näistä keskustellaan

Asumme 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa, jonka päädyissä on tiilimuuraus ja muualla lautaverhous. Vanhan k...

Postilaatikolla 7-2012

Vinkkaa paras idea!

Olen hankkimassa lämpöpumppua kesäasunnolleni. Ongelmaksi siellä on tullut haju, joka tarttuu kaikkiin...

Rakensimme 30 vuotta sitten omakotitalon puutarhatontille, jolla siihen asti oli kesämökki. Tontin nurkassa oli jo...

Pelletti nettiin

Lämmitysjärjestelmäänsä uusiville omakotiasujille pelletti on harvinainen valinta. Miksi?

Postilaatikolla 7-2012

Vinkkaa paras idea!

er4_p1

Kun Satu ja Jukka Clifford poikineen päättivät ostaa Sadun vanhemmilta talon Vääksystä Päij...

turvasuunnitelmapieni

Jokainen voi parantaa kotinsa turvallisuutta tiedostamalla riskitekijät ja etsimällä niihin ratkaisuja.