Öljylämmityksen jatkoaika

Tämän päivän omakotirakentaja ei kovin herkästi kallistu öljylämmityksen puoleen talonsa lämmitysjärjestelmää valitessaan. Öljyn osuus omakotirakentamisen uudiskohteissa on prosentin luokkaa eli marginaalinen.

Öljyllä lämpiäviä rakennuksia on Suomessa kuitenkin menneiden aikojen jäljiltä vielä lähes 300 000, joista omakotitaloja noin 230 000. Näiden talojen lämmityslaitteistojen tullessa uusimisikään asukkailla on edessään visainen pulma: vaihtaisiko samalla lämmitysjärjestelmää? Öljylämmitystä vastaan vaakaa kallistavat hiilidioksidipäästöt ja hiilijalanjälki. Pelletti ja lämpöpumput ymmärretään ekologisemmiksi vaihtoehdoiksi. Öljyalan toimijat näkevät kuitenkin kattiloita mieluusti jatkossakin omakotitalojen pannuhuoneissa.

– Laitteiden kehitystahti on nopeaa, ja tämän päivän teknologia on sekä tehokkaampaa että ympäristöystävällisempää kuin sukupolvi aiemmin. Suuri osa öljylämmitystalojen laitteistoista onkin uusittu viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan rakennuskannasta suuri osa on vähintään 30 vuoden takaa, joten energiatehokkuuden parantamisessa kannattaa keskittyä itse rakennukseen, selvittää varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta.

Öljylämmityksen heikko kohta on sen perustuminen fossiiliseen, uusiutumattomaan polttoaineeseen eli raakaöljyyn. Tilanne on muuttumassa vähitellen, muistuttaa Pekka Huttula.

– Tämän vuoden alusta lämmitysöljyssä on ollut mukana bio-osuus, joka on tänä vuonna kaksi prosenttia ja nousee vuoteen 2016 mennessä kymmeneen prosenttiin. Tähän on sitouduttu öljyalan ja valtiovallan tekemässä Höylä III -energiatehokkuussopimuksessa. Öljyllä lämmitettävät talot hoitavat siis osuutensa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä.

Muun muassa lämmityskattiloita ja öljypolttimia valmistavan Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola heittää ekovaatimusten ahdistamille öljylämmittäjille jäitä hattuun.

– Jos talo on rakennettu öljylämmitteiseksi, järjestelmän muuttamiseen ei kannata lähteä hätiköiden. Laitteistosta luopumisen sijaan sitä voi modernisoida esimerkiksi aurinkokeräimillä, jotka auttavat lämmityslaskun ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä. Bioöljyn käyttö kattilan polttoaineena vastaa osaltaan uusiutuvan energian lisäyspyrkimyksiin ja vähentää osaltaan päästöjä.

Pekkola tyrmää varsinkin viime aikoina esitetyt mielipiteet öljylämmityksen poistamisesta lämmitystapojen joukosta.

– Tällaiset joidenkin poliitikkojen esittämät mielipiteet ovat vastuuttomia. Öljylämmitys pystyy vastaamaan ympäristöhaasteisiin. Esimerkiksi biokomponentin osuutta lämmitysöljyssä voidaan lisätä merkittävästi ilman, että nykyaikaisilla laitteilla tulee ongelmia.

– Valtioneuvosto on tehnyt linjauksen, jonka mukaan muun kuin biopohjaisen öljyn käytöstä pyritään luopumaan 2020-luvulla talojen lämmityksessä. Tämä ei ole realistinen tavoite, väittää Pekka Huttula.

Lue juttu kokonaisuudessaan joulukuun Meidän Talosta.

Teksti Timo Nurmi Kuvat valmistajat