Öljystä maalämpöön

Lämmitystavan vaihto on iso ja kallis urakka eikä siihen kannata ryhtyä ilman todellisia, kestäviä perusteita. Siirtymisen helppous lämmitystavasta toiseen määräytyy paljolti siitä, mitä vanhasta lämmitysjärjestelmästä voidaan jättää jäljelle.

Uusi lämmitystapa tuo muutoksia yleensä niin taloon kuin olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Se voi jopa poistaa entisen lämmitysjärjestelmän kokonaan ja aiheuttaa myös muita töitä, kuten maansiirtoja.

Siirtyminen öljystä maalämpöön jättää usein vesikiertoisen lämmönjaon ennalleen. Muita muutoksia kyllä tarvitaan.

– Vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä soveltuu useimmiten sellaisenaan maalämmöllä tuotetun lämmön jakeluun. Normaalisti tarvittavat muutostyöt ovat öljykattilan ja -säiliön poistaminen ja maalämpöpumpun asentaminen kattilan tilalle. Maalämpöpumppu tarvitsee myös lämmönkeruupiirin, käytännössä joko porakaivon tai maahan kaivettavan vaakaputkiston. Olemassa oleviin taloihin lämpö otetaan useimmiten porakaivolla kalliosta, Suomen Lämpöpumpputekniikan toimitusjohtaja Juha Lehtineva selvittää.

Lehtinevan mukaan maalämpöpumppu ja porakaivo asennustöineen ostetaan tyypillisesti kokonaispakettina lämpöpumppuihin erikoistuneelta yritykseltä. Vanhan kattilan voi poistaa talon asukas itse tai urakoitsija.

IVT Lämpöpumppujen toimitusjohtaja Jussi Hirvonen huomauttaa, että maalämpöön siirryttäessä taloon saatetaan tarvita lisäpattereita.

– Joko yksi tavallinen tai yksi puhallinpatteri lisää taloon. Lisäksi pannuhuoneeseen tarvitaan patteri, sillä maalämpöpumppu ei lämmitä teknistä tilaa.

Maalämpöpumpun prosessikaavio on ammattitaitoisille laitemyyjille selkeä. He hallitsevat koko ketjun lämpöpumpun mitoituksesta asennukseen ja käyttöopastukseen saakka.

Väärät mitoitukset pahin ongelma

Ammattitaitoiset jälleenmyyjät hallitsevat koko ketjun lämpöpumpun mitoituksesta asennukseen ja käyttö-opastukseen saakka. Vastuuntuntoinen tavarantoimittaja huolehtii siitä, että muutos tehdään valmiiksi asti. Itse maalämpöpumpuilla on kahden-viiden vuoden takuu.

Mutta joskus ilmenee toki ongelmiakin. Vanhojen pattereiden vaihtaminen uusiin on yksi sellainen, muttei ainoa.

– Virheitä voi sattua esimerkiksi mitoituksessa. Öljylämmitystalon lämmöntarpeen mitoituksen lähtökohta on yleensä ollut talon öljynkulutus. Jos asukas on käyttänyt merkittävästi muita lämmönlähteitä kuten puita tai sähköä öljyn rinnalla eikä ilmoita sitä mitoitusvaiheessa myyjälle, voi lämpöpumpun mitoitus jäädä liian pieneksi, Juha Lehtineva selvittää.

Lämpöpumppuja toimitetaan osateho- ja täystehomitoituksella. Osatehomitoitettu lämpöpumppu tarvitsee kylminä päivinä maalämmön lisäksi jollakin muulla energiamuodolla tuotettua lisätehoa. Se tehdään useimmiten sähkövastuksella, joka saattaa vaatia sähköliittymän ja pääsulakekoon vaihtamista normaalia öljylämmitystaloa suuremmaksi.

Täystehomitoitetulla lämpöpumpulla kaikki lämpö saadaan huippukulutuksenkin aikana maalämpökoneistolla eikä lisävastusta tarvita.

Jussi Hirvonen korostaa niin ikään mitoituksen merkitystä.

– On osattava arvioida kattilan teho ja hyötysuhde. Jos arvioi kattilan hyötysuhteen liian huonoksi, tulee hankittua liian pieni lämpöpumppu ja jos taas arvioi päinvastoin, tulee liian iso pumppu ja liian syvä reikä eli syntyy yli-investointi.

Maalämpöpumppuja:
Gebwell, 0400 897 790, www.gebwell.fi
Geopro, (03) 857 6400, www.geopro.fi
Green Energy Life, www.greenenergy.fi
Greeneko, 020 7415111, www.greeneko.fi
Greentex, 045 677 1677, www.greentex.fi
IVT Lämpöpumput, (09) 452 0750, www.ivt.fi
Pohjolan Maalämpö, (03) 223 8755, www.pohjolanmaalampo.fi
Suomen Lämpöpumpputekniikka, (06) 433 7200, www.lampoassa.fi
Uudenmaan Maalämpö, (09) 230 3250, www.uudenmaanmaalampo.fi
Tietoa lämpöpumpuista: Suomen Lämpöpumppuyhdistys, www.sulpu.fi