Synkkä ja myrskyinen yö on tarinan aloituksena klassikon maineessa. Myös tämä tarina alkaa siitä.
Elettiin sateista syyskuun iltaa vuonna 2001, kun puhelin soi Katrin ja Raunon viihtyisässä kerrostaloasunnossa. Langan päässä oli yhteinen tuttava Pasi, jonka keltaista naapuritaloa perikunta oli ryhtynyt tyhjentämään. Pasi tuumi, josko Katria ja Raunoa kiinnostaisi vaihtaa maisemaa.
Ensivisiitti jäi raapimaan pariskunnan päätä, vaikka talo tarvitsisi kipeästi remonttia eikä muuttohinkua ollut lainkaan. Katri ja Rauno päättivät tehdä niin matalan tarjouksen, ettei kaduttaisi, vaikka kaupat jouduttaisiin tekemään. Ja jouduttiinhan ne. Lopulta kävi niin, että yhdistys, jolle talo oli testamentattu, kiinnostui kerrostalokodista, ja osakekirjat vaihdettiin päikseen.
– Aloitimme talon remontin ja olimme ensimmäisen vuoden vuokralaisina entisessä kodissamme, Katri kertoo.
Lapset pillahtivat itkuun
Talo oli nuhjuinen, vanhan kitsaasti eläneen mummon mökki, ja varustelutasoltaan vaatimaton. Kun vanhemmat toivat lapsensa Roopen ja Ruutin ensimmäistä kertaa katsomaan taloa, kumpainenkin pillahti itkuun.
Keltainen talo näytti lasten mielestä rytölältä. Muutto tuntui pähkähullulta idealta. Myöhemmin lasten mielet muuttuivat, sillä parhaiden kavereiden ikkunaan kadun toiselle puolelle näki suoraan omalta pihalta.
--
Talon menneisyys
Talo on ensimmäisiä Tampereen Käpylän alueelle rakennettuja, ja lähtökohdiltaan pieni ja vaatimaton. Talon on rakentanut vuonna 1915 Tampellan tekstiilitehtaan lämmittäjä Kalle. Kiinteistön peri tytär Laura, joka asui taloa kuolemaansa saakka. Vuonna 2002 talo siirtyi kolmansille omistajille eli Katrille ja Raunolle.
