Svenssonit ristipaineissa: Myös lämpöpumpun käyttö voi tulla kalliiksi

Ruotsi on perinteisesti ollut lämpöpumppujen luvattu maa, nykyisin niitä on Ruotsin 1,8 miljoonan omakotitalon kannasta noin 40 prosentissa eli yli 700 000 talossa.

Sikäläisiä lämpöpumppumarkkinoita ovat paisuttaneet monet tekijät: valtiovallan runsaat tuet öljy- ja sähkölämmityksen vähentämiseksi, öljyn ja sähkön hintojen voimakas nousu sekä ”vihreä” valistuskampanja. 

Öljyllä lämmitettyjä omakotitaloja on Ruotsissa enää 1,5 prosenttia talokannasta, mistä ainakin EU ja ilmastonmuutoskiihkoilijat voivat olla tyytyväisiä. 

Sähkö sitä vastoin on sinnikäs säilyjä, sillä lämpiää yhä lähes 28 prosenttia eli melkein puoli miljoonaa omakotitaloa. Suunta on kuitenkin vähempään päin.

Lämpö useimmiten kalliosta

Eri lämpöpumpputyypeistä Ruotsissa on eniten kalliolämpöpumppuja; käyttäjiä on ainakin 300 000. Näiden pumppujen myynti kasvoi tämän vuoden ensimmäisenä neljänneksenä peräti 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan määrään verrattuna. Vankka suosio perustuu huoltovapauteen ja kallioperässä piileviin ehtymättömiin lämpövarastoihin. 

Maalämpöpumppuvaihtoehto, jossa lämmönkeruuputkisto asennetaan maahan vaakatasoon, ei ole yhtä suosittu. Syitä löytyy: tarvitaan suurehko tontti, ja lisäksi on esiintynyt tapauksia, joissa pihamaa on muuttunut ikiroudaksi. 

Kalliolämpöpumpun etuna on lämmön riittävyyden lisäksi tekniikka, jolla kallioporareikiin voidaan kesän aikana ladata lämpöä aurinkokeräimillä. Näin lämpöpumppujen hyötysuhde paranee entisestään. 

Kalliolämpöpumpun asennus lämpökaivon porauksineen maksaa Tukholman alueella 11 800–18 300 euroa ja muualla maassa 9 800–16 100 euroa. Suurkaupunkien asukkaat ovat maksukykyisimpiä, joten hinnat nousevat pelkästään jo siitä syystä.

Esimerkiksi Norrlannissa asennuksen ja lämpökaivojen hinnat ovat keskimäärin edulliset, vaikka Kiirunassa joudutaan reikä poraamaan jopa 300 metrin syvyyteen. Ystadissa hintataso on korkeampi, vaikka siellä riittää usein vain 120 metrin reikä saman lämpömäärän aikaansaamiseksi. 

Omakotitalolliset ovat sijoittaneet rahojaan myös ilma-vesilämpöpumppuihin; niiden myynnin kasvu on ollut 20 prosenttia vuodessa. Lisäksi on ostettu paljon poistoilmapumppuja. Molempien merkitys on kuitenkin toistaiseksi melko vähäinen, koska niitä on yhteensä vain noin 8,6 prosentissa talokannasta.

Kovina talvina tekniikka pettänyt

Viime vuosina etenkin ilma-ilmalämpöpumput ovat aiheuttaneet käyttäjille pettymyksiä. Ruotsissa on myyty pilvin pimein alan johtavienkin valmistajien tuotteita, jotka eivät ole kestäneet ankaria talvia. 

Vakuutusyhtiö Folksamin mukaan vakuutusyhtiöille ilmoitettujen viallisten ilma-ilmalämpöpumppujenosuus viallisistapumpuista on kasvanut seitsemässä vuodessa 50 prosentista 77:ään prosenttiin.

Ilma-ilmalämpöpumppujen lisäksi muunkin tyyppisissä lämpöpumpuissa on ollut laatuongelmia.Ainoastaan poistoilmalämpöpumppujen laatu on parantunut. Vialliset lämpöpumput ovat yleensä alle viisi vuotta vanhoja. Laadun heikkous johtuu paljolti valmistajien käyttämistä huonolaatuisista osista. 

Professorit suosittelevat pellettiä

Ruotsissa on edetty siihen, että tutkijat varoittavat kuluttajia ostamasta liikaa lämpöpumppuja, koska ne lisäävät riippuvaisuutta sähkön tuonnista. 

• Sähkönkulutuksemme henkeä kohti on kaksinkertainen verrattuna manner-Euroopan valtioihin. Tämä johtuu siitä, että meillä sähkö maksaa vain puolet mantereen hintatasosta. Sähkön hinta kohoaa maassamme kolminkertaiseksi muutaman vuoden sisällä, varoittaa energiatalouteen erikoistunut professori Björn Karlsson Linköpingin yliopistosta. 
•  

Björn Karlsson suosittelee omakotitalojen lämmitysratkaisuksi pellettikamiinaa yhdistettynä poistoilmalämpöpumppuun. Tällaista erityisesti Ruotsin passiivitaloissa usein käytettyä kombinaatiota suosittelee myös tunnettu energia-asiantuntija professori Christer Harrysson. 

Monet ruotsalaistalolliset ovatkin jo pelästyneet sähkön hinnannousua ja roimia hintanäkymiä ja päätyneet pellettiin. Pellettilämmitteisiä taloja on maassa nykyisin 110 000–140 000. Vuonna 2010 pellettimyynti omakotitaloille kohosi jopa 13 prosenttia. Kaikkiaankin biopolttoaineitten käyttö on Ruotsissa kasvanut melko ripeästi, 26 prosenttia vuodesta 2006 lähtien.

Pelletillä on selkeät etunsa: polttoaineen hinta on pysynyt viime vuosina vakaana, tekniikka on parantunut aiemmasta ja huoltotarve sekä omistajan panos ylläpidossa ovat kutistuneet. Pellettilämmityksen ja kalliolämpöpumpun käyttökustannukset eroavat toisistaan vain marginaalisesti. 

Myös pellettilämmityksen edullinen asennushinta houkuttelee. Useimmat vaihtavat pellettilämmityksen öljylämmityksen tilalle ilman hormin uusimista, jolloin kustannus jäädä noin 2 800 euroon.

Suositut pellettikamiinat, joita voi saada suurella varastolla ja automaattisella syötöllä varustettuina, maksavat Ruotsissa 2 700–3 700 euroa. Täydellinen lämmitysjärjestelmä, johon kuuluvat poltin, pannu, varasto (johon pumpataan pellettejä kuin öljyä tankkiin) sekä syöttölaite, maksaa 8 600–12 900 euroa. 

Pellettien tapaan puusta valmistettuja haketta ja prikettejä käytetään Ruotsissa pääasiallisesti vain haja-asutusalueilla. 

Näin lämmitetään Ruotsin 1,8 miljoonassa omakotitaloissa
päälämmitysmuoto / omakotitalojen lukumäärä / osuus % omakotitaloista

öljy / 27 500 / 1,5 
sähkö / 499 000 / 27,7
biopolttoaine ja sähkö / 395 000 / 21,5
lämpöpumppu / 750 000 / 41,5
pelletti / 140 000 / 7,8

Ruotsissa myytäviä lämpöpumppuja
Merkki ; malli/teho ; hinta noin e

IVTGreenline ; HE 9 kW ; 6 000 
HT 9,9 kW ; 5 600

NibeBE F1245 ; 8 kW ; 7500
10 kW ; 7800

ThermiaDiplomat Optimum G2 ; 8 kW ; 6 600
10 kW ; 6 800
12 kW ; 7 400

Kuluttajakaupassa hintoihin lisätään 25 prosentin arvonlisävero.