Talotekniikan viileä trendi

Tarvitaanko taloissa todella viilennystä? Ilmastonmuutos on tämänkin takana, mutta edes huippuasiantuntijat eivät pysty varmuudella sanomaan kuumenevatko Suomen kesät tulevien vuosikymmenten aikana, nousi sitten maapallomme keskilämpö yhden, kaksi tai viisi astetta.

Suunnittelujänteen on joka tapauksessa hyvä ulottua parikymmentä vuotta eteenpäin, joka on todennäköinen talotekniikan uusimisikä.

Varmaa on, että energian hinta ei tästä alene, joten laskelmat on hyvä miettiä tämä mielessä pitäen. Pitkäaikaisinvestointina saattaisikin olla kannattavampaa istuttaa talon eteläpuolelle satoisia ja varjostavia hedelmäpuita kuin sijoittaa rahaa viilennysjärjestelmään.

Laskelmissa kannattaa muistaa myös viilennyksen ajallinen tarve, joka ulottuu nyky-Suomessa juhannukselta syyskuulle eli kestää kolmisen kuukautta. Jos tästä vietetään kesämökillä ja matkoilla kuukausi, viilennysjakso jää kuudesosaan koko vuodesta. Energiankulutus jää tällöin sivuosaan, ja eurot on viisainta laskea siltä pohjalta, kuinka paljon lisähintaa jäähdytyksen hankkiminen lämmitysjärjestelmän oheen tuo.

Viilennysjärjestelmät eivät välttämättä ole halpoja. Ainoastaan ilmalämpöpumpuissa viilennys tulee kaupan päälle ilman lisähintaa. Käyttökustannukset sen sijaan eivät ole kummoiset, kiitos lyhyen viilennyskauden.

Jäähdytyslaitteen kokonaisenergiamäärä voi vaihdella pientaloissa jopa 500‒3 000 kilowattitunnin välillä vuodessa. Nykyisillä energian hinnoilla vaihteluväli on siten kymmenistä euroista muutamaan sataan. Maalämpöjärjestelmässä summa on vielä selvästi pienempi, koska energiaa tarvitaan vain pumppuihin ja säätöön. Itse viilennysenergia saadaan maasta ilmaiseksi.

Ylivoimaisesti suosituin jäähdytyslaite Suomessa on ilmalämpöpumppu. Se ottaa sekä lämmitys- että viilennysenergian ympäröivästä ilmasta kompressorin voimin. Lämmityskaudella energialähde on kylmä ja viilennyskaudella lämmin, joten energiansäästömielessä laite ei kuulosta järkevältä.

Ilmalämpöpumppu on kuitenkin kohtuullisen halpa ja mutkaton investointi olemassa olevan lämmitysmuodon oheen, ja koska säästöä syntyy lämmityksessä suoran sähköenergian käyttöön verrattuna, on ilmalämpöpumpun suosio taattu jatkossakin.

Lue lisää Meidän Talon toukokuun numerosta.

Lattiaviilennyksen suunnitteluarvoja

Laitteistoja valmistavan Oventrop-yhtiön suosittelemat suunnitteluarvot pientalon lattiaviilennysjärjestelmälle:
Suurin mahdollinen jäähdytyskapasiteetti 35–40 W/m²
Alin lattian pintalämpötila 19–20°C
Menoveden lämpötila 16–20°C (optimaalinen 18°C)
Meno- ja paluuveden lämpötilaero 2–5°C
Lattialämmitysputkien asennusväli 10–15 cm
Lähde:  Seppo Savolainen: Lattiaviilennysjärjestelmät ja pientalon vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän hyödyntäminen viilennyksessä (Metropolia Ammattikorkeakoulu, koulutusohjelman insinöörityö 2009)

Lattia- ja kattojärjestelmien mitoitustehoja

Mitoitustehot lämpötila-alueella +15–+40°C
Lattialämmitys 100–165 W/m²
Lattiaviilennys 40–80 W/m²
Kattolämmitys 42 W/m²
Kattoviilennys 100 W/m²
Lähde: Markku J. Virtanen: Matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut Suomessa, VTT 2008

Tasainen lämpötila faasimuutosmateriaaleilla

Niin kutsutut faasimuutosmateriaalit imevät itseensä lämpöä, kun ympäristö lämpenee ja vapauttavat sitä ympäristön jäähtyessä. Niiden vaikutus on siten lämpöä tasaava esimerkiksi paksujen kivi- tai betonirakenteiden tapaan. Välitön lämmön sitomis- ja luovutuskyky on kuitenkin suurempi.

Faasimuutosmateriaaleissa esimerkiksi kipsilevyyn, harkkoihin, betoniin tai vaikkapa maaliin on sekoitettu pieniä muovirakeita, joissa on sisällä lämmetessään nestemäiseksi ja viiletessään kiinteäksi muuttuvaa materiaalia, esimerkiksi parafiineja. Juuri tämä olomuodon muutos sitoo ja vapauttaa lämpöenergiaa. Tunnetuin materiaalien valmistaja on Basf.

Keski-Euroopassa on rakennettu muun muassa energiaa säästäviä toimistotaloja, joissa lämmön tasaus perustuu faasimuutosmateriaaleihin.