Torju homeen hyökkäys

Rakentamisessa on tapahtunut käänne parempaan verrattuna vuosien takaiseen aikaan, jolloin työn toteutuksessa oli enemmän huomautettavaa. Sisäilmakeskuksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärjen mukaan perustusten pohjatöissä, salaojituksissa ja matalaperustuksissa ei enää tehdä virheitä joitakin yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Tämä on pitkälti nykyisten rakentamismääräysten ansiota.

– Matalaperustuksia tehtäessä pohjalaatan alla on hyvät täyttösorakerrokset, ja kapillaarisuuden estävät kerrokset osataan ottaa huomioon sekä suunnittelussa että rakennettaessa. Matalaperustuksen korkoasema turvaa sen, että ulkopuolinen kosteus ei rasita seinärakenteita. Tulevaisuudessa näihin alapohjiin ei siis pitäisi tulla ongelmia, Kärki kertoo.
Erikseen rakennusterveysasiantuntija nostaa esiin ryömintätilaiset alapohjat, joista uusinakin on löydetty kosteus- ja homevaurioita.

– Ryömintätilan pitäisi tuulettua painovoimaisesti tuuletusluukkujen kautta niin, että ilmavirtaukset huuhtelisivat tilaa. Vaikka perustus olisi hyvin suunniteltu, ryömintätilaan voi ilmaantua kasvillisuutta tai asukkaat voivat estää ilmatilan tuulettumisen, ja ongelmia saattaa tulla.

– Hankaluutena on myös ryömintätilan maaperä, joka on montussa ulkopuoliseen maanpintaan nähden. Jos ryömintätilaan pääsee valumaan esimerkiksi sulamisvettä, se kertyy montun pohjalle lammikoksi ja aiheuttaa suuren kosteusrasituksen ryömintätilan ja alapohjan rakenteille, joilla käynnistyy mikrobikasvu, Jukka-Pekka Kärki sanoo.

Koska talon ilmanvaihto on alipaineinen ryömintätilaan nähden, ilmaa virtaa aina hiukan epätiiviin puurakenteen läpi ryömintätilasta sisätiloihin.

– Betoni- ja ontelolaatat ovat siellä turvallisimpia materiaaleja, ja ne kestävät jonkin verran kosteusrasitustakin.
Painovoimainen ilmanvaihto ryömintätilassa toimii hyvin, kunhan tilan tuuletus turvataan. Silloin myös talon alle mahdollisesti pyrkivä radonkaasu tuulettuu sieltä pois.

Keväällä ryömintätilan ilma on viileää, ja jos se ei lämpene riittävän nopeasti, ryömintätilan pinnoille ehtii kondensoitua kosteutta eli kehittyä niin sanottu kastepiste. Jos kosteus ei pääse kuivumaan ripeästi, rakenteiden pinnoilla ja maaperässä alkaa kasvaa mikrobeja.

Näin siis siitä huolimatta, että perustus olisi kaikin puolin hyvin toteutettu. Ryömintätilaisiin alapohjiin myydäänkin nykyään sähköllä toimivia ilmankuivaimia ja koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä, jotka kuivattavat tilaa tehokkaasti, kunhan:

– Asukkaat vain muistavat tarkastaa laitteen toimivuuden säännöllisesti. Pitäisi ehkä saada markkinoille esimerkiksi olohuoneeseen asennettava hälytysvalo, joka ilmoittaisi, että laite on sammunut.
 

Vaativat ulkoseinien liittymäkohdat

Perustusvaiheet osataan siis toteuttaa hyvin, mutta perustuksen ja ulkoseinien liittymäkohdissa on nykyrakentamisen vaikea paikka.

– Liittymäkohdista on yleensä hyvin tehdyt detaljisuunnitelmat, mutta käytännössä niiden toteuttaminen on vaikeaa, kun samanaikaisesti pitää estää ilmanvuotoreitit rakenteissa ja saada aikaan radonsuojaus. Siinä on normirakentajilla ja urakoitsijoilla vielä paljon opeteltavaa, Kärki muistuttaa.

Yksikerroksisissa taloissa yläpohjan liittymä ulkoseinään kyetään tekemään talotehtailla tiiviiksi.

– Hälyttäviä riskejä näissä liittymissä ei mielestäni ole. Ne ovat yleensä huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja.
Sen sijaan kaksikerroksisissa rakennuksissa hankaluutta aiheuttaa välipohjan liittäminen ulkoseinään.

– Välipohja työntyy ulkoseinän sisään, ja höyrynsulkua on hankala saada tältä kohdin tiiviiksi.

Itse yläpohjarakenteiden murheet, tuuletuksen ja ilmanpitävyyden puutteellisuudet sekä kosteuden tiivistyminen vesikatteen alle, on saatu uusista taloista eliminoitua. Kun yläpohja varustetaan 10 senttimetrin tuuletusraolla, rakenteet kuivuvat ja pysyvät terveinä. Myös höyrynsulut osataan asentaa tiiviisti.

– Vesikaton liittymien, kuten savupiippu ja viemärin tuuletusputki, tiiviiksi saaminen on aina vaativa työsuoritus. Näyttävät ja monimutkaiset kattodetaljit lisäävät tietysti riskipaikkojen määrää. 

Lue koko juttu uusimmasta Meidän Talosta (4/2010).