Tropiikista kodin pinnoille

Se näky ei unohdu: Aasialaisen suurkaupungin talotyömaalla miehet keikkuvat kymmenien metrien korkeudessa huojuvien ruohojen varassa. Rakennustelineet on tehty bambusta, ja rakentajat tietävät, että heitä kannatteleva materiaali on kestävää, joustavaa sekä taivutus- ja vetolujuudessaan jopa teräksen luokkaa.

Aasiassa bambu on hyvin suosittu, jo tuhansia vuosia käytetty rakennusmateriaali. Se on ontto ruoho, joka voi suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa metrin vuorokaudessa. Täyden lujuutensa se saavuttaa neljässä tai viidessä vuodessa, kun havupuu kuluttaa samaan parikymmentä vuotta.

Rottinki sen sijaan on palmu, joka kasvattaa ohutta runkoaan muiden puiden tukemana peräti 180 metrin mittaiseksi. Sen uloin osa on erittäin kova ja kestävä, joten rungoilla on käyttöä huonekalujen ja korien lisäksi jopa siltojen valmistuksessa.

Ongenvavoista designiin
 
Bambua on meilläkin käytetty suksisauvoista ja ongenvavoista lähtien, mutta todellinen innostus on tullut maahan vasta kymmenen viimeisen vuoden aikana. Nyt bambulla voi sisustaa kotinsa katosta lattiaan.
 
Bambuinnostuksen aallonharjalle osui muun muassa suomalais-japanilainen Bamboo House -projekti, joka veti huonekalusuunnittelija Mikko Paakkasen materiaalin pariin vuonna 2004. Hän suunnittelee edelleen bambuhuonekaluja japanilaiselle Magarulle. Niistä viimeisimmät esitellään tulevana syksynä Tokion designviikolla.

– Bambusta on viime vuosina opittu tekemään hyviä teollisia tuotteita ja pintamateriaaleja. Erittäin kovana materiaalina se on lyömätön kovan kulutuksen pinnoissa, Paakkanen arvioi.

Suunnittelijaa innostaa materiaalin ekologisuuden lisäksi omintakeinen pintakuvio, joka syntyy lehtien liitoskohtien toistuessa.

Luonnonvärinen bambu on vaaleaa. Tummat bambupinnat syntyvät sen sijaan lämpökäsittelyssä, jossa kasvin sisältämä sokeri karamellisoituu.