- ENERGIATALKOOT
- 06.05.2009
Turpeen energiakäyttö turmelee luontoa
Turpeen energiakäyttöön liittyy kiistatta äärimmäisen vakavia haittoja niin luonnolle kuin maisemalle. Parasta olisi, jos maailman suot voitaisiin jättää luonnontilaan rikastuttamaan elinympäristöä ja toimimaan makean veden varastoina ja tulvapuskureina.
Turvemaat ovat avainroolissa maapallon vedensäätelyssä, sillä ne sitovat merkittävän osan maailman makeanveden varannoista. Turvemaiden hävitys pienentää näitä elintärkeitä vesivaroja ja heikentää tulvaveden säätelyä.
Monitahoiset ympäristöongelmat
Toistaiseksi näkyvin turpeenoton ympäristöongelma Suomessa on turvesoiden lähellä olevien vesistöjen tummuminen ja rehevöityminen. Polttoturvetta ei voi nostaa suota kuivattamatta. Kuivatus valuttaa tummaa, ravinnepitoista vettä puroihin, jokiin, lampiin, järviin ja meriinkin, minkä seurauksena etenkin pienten vesistöjen vedet tummuvat ja kärsivät myrkyllisistä sinileväkukinnoista.
Ravinteita ja kiintoaineita sisältävän suoveden kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin jatkuu usein kuivatuksen jälkeenkin tulvien ja rankkasateiden seurauksena. Pilaantuneiden vesistöjen kunnostus on erittäin raskasta, hidasta ja kallista.
Suon myllertäminen myös heikentää kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuutta, pilaa maisemia ja lennättää turvepölyä lähiympäristöön aiheuttaen ongelmia allergikoille.
Turpeen määrän kerrotaan vähentyneen merkittävästi viimeisen parin sadan vuoden aikana. Suurimpina syinä tähän on ollut soiden kuivaus maanviljelyyn ja metsäistutuksille. Viime vuosikymmeninä turpeen häviäminen on kiihtynyt etenkin sademetsien kuivatusten vuoksi.
Turvetuotanto uhkaa soiden olemassaoloa. Polttoturpeen kaivuu vaatii jatkuvasti käyttöön uusia soita, jotka usein ovat luonnontilaisina säästyneitä soita. Kun kannattavuussyistä turpeen nosto pyritään keskittämään käyttäjän läheisille suoalueille, tuhoaa se lähes kokonaan paikallisen suoluonnon. Pohjois-Euroopan lisäksi lisäksi turvesuot ovat vaarassa Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Hiilinielusta hiilen lähteiksi
Turvemaat sitovat kaksinkertaisesti hiiltä verrattuna kaikkien maailman metsien biomassaan. Soiden kuivatus, palot ja turpeenotto vapauttavat suosta runsaasti paitsi hiilidioksidia, myös metaania. Energiakäytössä hiilidioksidia vapautuu vieläkin enemmän suhteessa energian saantiin.
Turpeenpolton hiilidioksipäästöt ovat korkeammat kuin millään muulla polttoaineella. Kivihiilikin jää jälkeen, myös päästökertoimessa. Hiilidioksipäästöiksi on sovittu kirjattavaksi turpeelle 106 grammaa megajoulea kohti (CO2/MJ), kivihiilelle 94,6 grammaa, raskaalle polttoöljylle 77,4 grammaa, kevyelle polttoöljylle 74,1 grammaa, bensiinille 72,5 grammaa, maakaasulle 56,1 grammaa ja biopolttoaineille nolla grammaa.
Turpeen rikkipitoisuus on sen sijaan vähäistä, vain 0,22 painoprosenttia kuiva-aineesta. Turpeesta lasketaan aiheutuvan lähes 20 prosenttia maan hiilidioksipäästöistä. Se tarkoittaa noin 9−10 miljoonaa tonnia.
Ojituksen seurauksena suuren osan Suomen soista väitetään muuttuneen hiilinieluista huomattaviksi hiilen lähteiksi. Suot ovatkin Suomen luonnon suurin hiilivarasto.
Kansainvälisillä foorumeilla on todettu, että turvemaiden suojelu ja muokattujen soiden palauttaminen voi olla sata kertaa taloudellisesti tehokkaampaa kuin muut hiilipäästöjen vähennystoimenpiteet.
Polttokelpoisen turpeen muodostuminen on erittäin hidasta, jopa tuhansia vuosia, ja hiilen on todettu sitoutuvan takaisin ainoastaan luonnontilaisille turvemaille. Ihmisen elinikään nähden uusiutuminen tapahtuu äärimmäisen hitaasti.
Turpeiden suojelua vaaditaan
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa suo- ja turvestrategiaa, joka valmistunee joskus vuonna 2010. Siinä pitäisi pystyä huomioimaan aivan eri suuntiin vetävien tahojen näkemykset vesiensuojelusta, virkistyskäytöstä, marjastuksesta ja teollisesta tuotannosta.
Samalla kun teollisuus himoaa lisää turvetuotantoa, luonnonsuojelutahot kuten Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat turpeen polton lopettamista kokonaan ilmastosyistä. Luonnonsuojelutahojen mukaan suot pitäisi säilyttää vesitaloudeltaan ja hiilen sidonnaltaan häiriintymättöminä hiilinieluina eikä hiilidioksidin tupruttajana, ja suoluonto pitäisi palauttaa mahdollisimman laajasti ennalleen. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että turpeenpoltto lopetettaisiin vuoteen 2020 mennessä. Siirtymäaikana turpeennostoon ei otettaisi uusia luonnontilaisia, lievästi muutettuja tai ennallistamiskelpoisia soita, vaan turpeenotto ohjattaisiin luontoarvonsa menettäneille metsäojitetuille soille ja suopelloille. Edelleen turpeennostoalueiden pääjälkikäyttömuotona olisi uudelleensoistaminen. Arvokkaiden suoalueiden lähellä sijaitseville, käytöstä jääville ottoalueille olisi palautettava soistumista edesauttavat hydrologiset olosuhteet. Suojeluarvoltaan vähämerkityksellisten turpeennostokenttien jälkikäyttömuoto voisi Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä olla myös peltoenergian tuottaminen esimerkiksi ruokohelpeen viljelyllä. Arvokkaita soita koetetaan saada pois tuotannosta muun muassa miettimällä ympäristöministeriössä korvauksia turvetuottajille, jotka luopuvat tuotantoluvista.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tilaisuuksissa on linjattu, että turvetuotantoon olisi ilmaston kannalta parasta käyttää voimakkaassa hajoamistilassa olevia turvealueita kuten suopeltoja. Turpeen energiakäyttöön pitäisi monen luonnonsuojelijan mielestä turvautua vain kriisitilanteissa. Ja pitkäjänteisesti se pitäisi yrittää korvata uusiutuvilla energialähteillä.
Suomessa on tällä hetkellä yli 170 soidensuojelualuetta.
Teksti Juha Palojärvi Kuva Turveteollisuusliitto
- Julkaistu 12.05.2009
Artikkelin avainsanat
Ei avainsanoja
Kommentit
parempaa
tietolähdettä jutun kirjoittajalle. Mutu-tuntumalla ei pidä kirjoittaa, jos ei tiedä. Ja jos ei tiedä, ottakoon selvää ja sitten antaa kynän sauhuta.
| # 31.5.2009 13:40 | 0 | 0 |
|
Tiivis paketti
Hyvä että asiasta vihdoin puhutaan "valtamediassa", ja ihan asioiden oikeilla nimillä. Turpeen käyttö on todellinen ympäristö- ja ilmasto-ongelma, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Ehkä syynä on suomalaisten suhde soihin, suo, kuokka ja Jussi -ajattelu. Nyt on kuitenkin aika herätä, ettei olla kohta täysin suossa.
Jos vähän vaivautuu asiaa tutkimaan, huomaa, että kirjoittajalla on huomattavasti mm. edellistä kommentoijaa oikeammat tiedot.
| # 17.6.2009 23:43 | 0 | 0 |
|
ruskea kulta
Turve on suomen vähiten arvostettu luonnonvara, jota pitää hyödyntää. Tiesitkö, että suomen nevoista on alle 1% tuotannosa. ja soiden entistäminen on helppoa. ojat tukkoon, ja senjälkeen Darwin hyppää ohjaksiin. Pian on taas umpi mettä päällä.
| # 5.1.2010 13:22 | 0 | 0 |
|
Kiitos tästä jutusta!
Kiitos tästä jutusta! "Ruskealle kullalle" sanoisin, että et sitten ole käynyt katsomassa turvesoiden alapuolisia vesiä - runsaasti löytyy tätä sinun kultaasi niistäkin. Saarijärven reitille Keski-Suomessa haetaan ministeriöiltä 2,6 miljoonan kunnostusrahoja, noin aluksi. Siellä kaikilla yli 50 turpeenkaivualueella on vakavia ongelmia kuivatusvesien käsittelyssä. Ja niin on muuallakin. Turve ei kuulu vesistöihin vaan suohon. - Jostain syystä pilaajat eivät joudu maksamaan näitä miljoonia.
Turpeenkaivu on ympäristöongelmista pahin, koska typpi, fosfori ja kiintoaineet leviävät siltä yhden prosentin alalta kaikkiin alapuolisiin vesiin. Kyse ei siis ole vain yhdestä prosentista. Jos lasket Euroopan pinta-alasta, saat vielä pienemmän prosentin, mutta nämä prosentit harhauttavat - paikalliset ongelmat turpeenkaivusta ovat valtavat, mutta niistä vaietaan. Kun suo tuhotaan, 100 % siitä suosta on tuhottu, koko sen elämä ja ikiajoiksi. Suo ei uusiudu, sen tietää nimimerkkikin: "Pian on taas umpi mettä päällä." - Siis suo ei uusiudu, jotain muuta sille paikalle ehkä kasvaa. - Onkohan tältä "Ruskealta kullaltani" jopa käsitteet suo ja metsä sekaisin?
| # 10.2.2010 09:40 | 0 | 0 |
|
Ei tietoa vaan luuloa
Yhdelläkään näistä kirjoittajista ei varmasti ole faktaa jota voisi väittää ainoaksi oikeaksi! Nykyään on vaan niin helppoa olla mitä mieltä vaan ja varsinkin jos oma persaus ei ole tulilinjalla! Siispä, kun kirjoitetaan omaa pihaa kauemmaksi vaikuttavista asioista, olisi vähintään suotavaa olla höpötetyistä tosiasioista varmaa tietoa! Kertokoon joku viisas siis hyvä ja varmasti yhtä lähellä kulutusta oleva korvaava energialähde! Puuta käytetään just niin paljon jo, kun omistajat sallivat.
| # 17.5.2010 00:07 | 0 | 0 |
|
Kirjoita uusi kommentti
Kaikki jutut
Kotimaisen Selega System Ky:n yli kahden vuosikymmenen ajan kehittelemä toimintatapa poikkeaa alalla tapana olevasta...
Laitteiden kirjo ulottuu yksittäisiä toimintoja hoitavista tuotteista järeisiin valvontajärjestelmiin. Niiden hankintaan on...
Aloita kartoittamalla talosi tilanne: Onko lukkojen tekniikka ajan tasalla? Entä toimivatko ne kunnolla? Onko talossa heikkoja...
Arkkitehti Panu Kaila on huolestunut sekä vanhojen että uusien rakennusten koneellistumisesta. Sinänsä laitteissa ei Kailan...
Rakentamisen energiamääräysten uudistumisvauhti on hengästyttävä. Tämän vuoden alussa voimaan tulleet määräykset...
Osa ihmisistä taas ei vain yksinkertaisesti ole syntynyt viherpeukaloiksi. – Puutarhaa suunniteltaessa lähes kaikkien...
Lisää aiheesta
Kotimaisen Selega System Ky:n yli kahden vuosikymmenen ajan kehittelemä toimintatapa poikkeaa alalla tapana olevasta...
Laitteiden kirjo ulottuu yksittäisiä toimintoja hoitavista tuotteista järeisiin valvontajärjestelmiin. Niiden hankintaan on...
Huvilan kuistilta avautuu silmiä hivelevän kaunis kallio- ja merimaisema, jota Svenska kulturfondenin johtaja Berndt Arell...
Kauppakirjat tehtiin Hampurin keskustassa olevassa Notariaatissa. Herr Dubke oli lentänyt pari päivää aikaisemmin Uudesta...
Höpen 48, auf der Siemershöh, Hamburg Talon rakentaja Carl Holler syntyi 1884 Rendsburgissa, joka sijaitsee Itä...
Muissa lehdissä
Kuka: Vuokko Hovatta Ikä: 37 Työ: näyttelijä-laulaja Perhe: oma lapsi, sisarukset ja paljon ystäviä Asuu: Helsingin Kalliossa www.voihyvin.fi
Maalaus suojelee puun pintakerrosta nukkaantumiselta, harmaantumiselta ja kulumiselta. Se estää veden imeytymistä puuhun. www.meidanmokki.fi
Näet tyylikkäitä vajoja ja tunnelmallisia kasvihuoneita. Vertaile pergoloiden ja terassien materiaaleja, tutki pihakivien värejä ja ladontaa. www.viherpiha.fi
Käy pihalle pergolan kautta. Lapset voivat pysähtyä keinumaan. Vanha valurautainen puistonpenkki kutsuu levähtämään. www.viherpiha.fi
Kysely
Näistä keskustellaan

Kotimaisen Selega System Ky:n yli kahden vuosikymmenen ajan kehittelemä toimintatapa poikkeaa alalla tapana olevasta...

Laitteiden kirjo ulottuu yksittäisiä toimintoja hoitavista tuotteista järeisiin valvontajärjestelmiin. Niiden hankintaan on...

Aloita kartoittamalla talosi tilanne: Onko lukkojen tekniikka ajan tasalla? Entä toimivatko ne kunnolla? Onko talossa heikkoja...






