Tuuli talteen omin voimin

Skoonessa tuulee miltei aina – etenkin Juutinrauman rannan tuntumassa, missä Mats Jepsenin talo, suuri kasvihuone, myymälä ja tuulimylly seisovat. Mylly näkyy E6-moottoritielle, jolta paikallistie johtaa Rydebäckin omakotialueelle. Rannalta katsoen Tanska on kuin käden ulottuvilla, soutumatkan päässä.

Mats osti vuonna 1867 rakennetun talon vaimonsa Margaretan kanssa vuonna 1989. Siihen aikaan naapureita ei juuri ollut.

– Nyt tilanne on muuttunut. Rydebäckin puolella talot ovat hivuttautuneet lähemmäksi, ja alkujaan kaukana sijainnut puutarhakeskus on levittäytynyt tontin rajalle, summaa Mats Jepsen tilannetta.

Pitkään markkinointikonsulttina työskennellyt Mats on aina pitänyt kasveista ja viljelystä. Pariskunta muokkasikin osan 4 000 neliön tontista perunapelloksi, kunnes maalämpöpumpun putket piti upottaa tontin maaperään syöttämään lämpöä talon lattialämpöverkostoon. Pelto muutettiin ruohikoksi.

– Kiinnostus viljelyyn palasi kuitenkin vuosituhannen vaihteessa. Kaipasin tuoreita maustekasveja kuten basilikaa, salviaa ja oreganoa. Niitä ei ollut saatavissa edes puutarhamyymälöistä, joten yksi asia johti toiseen. Minulla oli säästöjä, ja panostin noin 46 000 euroa parinsadan neliön kokoiseen kasvihuoneeseen.

Yrttimyyntiä naapureille

Kokeneen markkinoitsijan silmä käänsi myös lähiympäristön muutoksen edukseen. Mats Jepsen kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät helposti lannistu vaan yrittävät katsoa tilannetta myönteisesti.

– Ajattelin, että tuollahan on asiakkaita kasattu päällekkäin kerrostaloihin! Perustin tuotteillemme pienen myymälän, jota pidämme auki toukokuusta syyskuuhun. Tarkoitukseni on viljellä maustekasveja kokoaikaisesti ja keskittyä siihen eläkeiässä, sanoo juuri 50 täyttänyt Mats.

Kasvihuone vaatii kuitenkin aika lailla energiaa, jos viljelykautta aikoo venyttää.

– Yksinomaan kasvilamput nielevät 400 wattia kukin, ja minulla on niitä 24 – siis 9 600 wattia, Jepsen huokaisee.
Talon kulutus on lisäksi noin 22 000 kilowattituntia vuodessa, joten mies ryhtyi etsimään vaihtoehtoista energialähdettä, josta riittäisi voimaa myös kasvihuoneelle. Sellainen hänellä oli jo lämmittämässä pientä ulkoilma-allasta, jonka vesi kierrätetään pukuhuoneen muovisen katon alla putkistossa. Kesäaurinko pitää veden lämpimänä.

Koska alueella on yleensä tuulista, Mats ryhtyi etsimään sopivaa tuulivoimalaa. Kesti kauan, ennen kuin sopiva mylly löytyi.

– Olin yhteydessä pariin myyjään jo vuonna 2005, mutta joko heidän laitteistaan ei ollut riittävästi kokemusta tai edustajat olivat enemmän pellepelottomia kuin liikemiehiä. Tunsin, että en voinut luottaa heihin. Lopulta löysin skoonelaisen yrityksen nimeltä Liten Vindkraft, jolta tilasin laitteen keväällä 2008. Perustus valettiin ja laite asennettiin heinäkuussa.
Pariskunta sai rakennusluvan enintään 12-metrisellä tornilla varustetulle myllylle. Tiehallitus vaati, että voimala ei saanut pudota tielle, jos se sattuisi kaatumaan. Välimatkaa piti olla noin 17 metriä, koska potkurin yhden lavan pituus on runsaat neljä metriä.

Kahdentoista metrin torni ei ole energiantuoton kannalta ihanteellinen. Parempi pituus olisi ollut 18–30 metriä, mutta Mats Jepsen tyytyi tähän.

– Maksoin tästä noin 22 300 euroa. Mielestäni se oli kyllä rahan arvoista. Moni säästää varojaan ostaakseen vaikka motskarin vanhoilla päivillään, mutta tämä on minun valintani ja tunnen tekeväni jotain ympäristön hyväksi. Olen myös hieman peluri luonteeltani!

Rahoillaan Mats sai hyvälaatuisen, pääosiltaan kiinalaisen myllyn. Jykevillä pulteilla betoniperustukseen kiinnitetty terästorni on teleskooppirakenteinen.

– Perusta on kooltaan 2 x 2 x 2 metriä, ja siihen upposi noin kymmenen kuutiota betonia.

Myllyn kierrosluku vaihtelee tuulen mukaan

Kolmilapainen potkuri pyörittää suoravetogeneraattoria, jonka nimellisteho on 10 kW. Se käynnistyy itsestään, kun tuulennopeus on kaksi metriä sekunnissa, ja navakassa tuulessa se kehittää 12 kW sähköä. Käyttöiäksi lasketaan parikymmentä vuotta.

Vaihdelaatikon sijasta Jepsenillä on pienessä peltivajassa Suomen ABB:n valmistama elektroninen taajuusmuuttaja eli invertteri, joka muuntaa sähkön verkolle sopivaksi ja syöttää ylijäämän Sundskraftin verkkoon – tehtävä lankeaisi muuten vaihdelaatikolle, joka pitää generaattorin ja potkurin tasakierroksilla useimmissa suurissa myllyissä. Jepsenin myllyn potkurin kierrosluku vaihtelee tuulen mukaan, ja jännite heilahtelee 360 ja 420 voltin välillä. Jos tuulen nopeus ylittää noin 20 m/s, tietokone ohjaa potkurin kääntymään pois tuulesta.

– Verkkoon ei sähköä kannata myydä, sillä saan siitä vain noin 8 snt/kWh. On parempi yrittää ostaa laitos, jonka tuotto suunnilleen vastaa omaa kulutusta. Lasken myllyn kuolettavan itsensä 10–12 vuodessa. Jos sähkön hinta kohoaa, aika tietenkin lyhenee. Voin sinä aikana panna tilille ne rahat, jotka säästän sähkön kulutuksessa. Jos jotain sattuu ja joudun korvaamaan myllyn, minulla on varaa siihen, Mats Jepsen selittää.

Jatkossa hän aikoo tehostaa myllyn toimintaa.

– Edustaja tulee säätämään laitetta tarkemmin, niin että se pysyy pystyssä navakammassakin tuulessa, jolloin tuotto kasvaa. Vuodessa lasken ehkä hieman optimisesti sen tuottavan jopa 30 000 kWh, joten siitä riittää voimaa kasvihuoneellekin. Lisäksi vaihdan sinne led-valaistuksen, joka kuluttaa paljon vähemmän. Aion myös asentaa kasvihuoneeseen lämmön talteenoton, joten voin tuulivoiman avulla pidentää viljelykautta maaliskuusta joulukuuhun.
Mats Jespenillä on muutama hyvä neuvo tuulimyllyistä kiinnostuneille.

– Hanki tietoja mahdollisimman paljon. Osta käyttövalmis, ammattilaisten valmistama mylly. Hanki laite yrittäjältä, johon voit luottaa. Vaadi suosituksia toimivista laitoksista ja tarkasta asia ennen päätöstä. Tärkeä tekijä on esimerkiksi myös myyjän valmius antaa sinulle päteviä vastauksia nopeasti.
 

 ´ 

Teksti Osmo Vatanen Kuvat Erik Mårtenson