Uusilla energiamääräyksillä vapautta suunnitteluun

 Rakentamisen energiamääräysten uudistumisvauhti on hengästyttävä. Tämän vuoden alussa voimaan tulleet määräykset merkitsivät noin 30 prosentin kiristystä verrattuna edellisiin määräyksiin, jotka tulivat voimaan 2003.
 
Nykymääräykset puolestaan korvautuvat noin kahden vuoden kuluttua. Tavoitteena on 20 prosentin säästö kokonaisenergian käytössä, ja vuonna 2021 rakennettavien talojen pitäisi olla nollaenergiataloja. Tai tarkkaan ottaen lähes nollaenergiataloja; uudistusten pohjana oleva EU:n direktiivi antaa pienen kansallisen tulkinnanvaran.

Uusien energiamääräysten näkökulmana on rakennuksessa käytettävän kokonaisenergian säästö, kun nykymääräyksissä lähdetään seinien, yläpohjan, lattian, ikkunoiden ja ilmanvaihdon teknisistä määrityksistä.

Energiansäästöajattelu viedään niin pitkälle, että toiseksi kriteeriksi otetaan niin kutsuttu primäärienergia. Se on esimerkiksi sähköntuotantoon käytetyn polttoaineen sisältämä energia ennen sen jalostusta ja itse sähkön tuotantoprosessia.

EU-direktiivin mukaiset uudet määräykset ovat valmisteltavina ympäristöministeriössä, ja ne lähtevät syksyllä lausuntokierrokselle. Niiden pitäisi olla valmiina tämän vuoden kuluessa ja kaikkia uudisrakennuksia koskevina voimassa vuoden 2012 alusta. Poikkeuksia ovat ainoastaan tuotantorakennukset ja mahdollisesti loma-asunnot, jotka eivät tule kokonaisenergiatarkastelun piiriin.

Virkamiehet pitävät aikataulua lähes mahdottomana. Suomi on energiamääräysten uusimisessa silti jälkijunassa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa kokonaisenergiatarkastelu on jo säädösten pohjana.
 
Ympäristöministeriön yli-insinööri Pekka Kalliomäki painottaa rakennuksen tiiviyden merkitystä jatkossakin. Huolellinen rakentaminen korostuu, jotta kosteusongelmat vältetään. Hirsirakentamiselle on valmisteilla myös nykyiseen tapaan poikkeusmääräyksiä.

– Uudistus on yksi askel vuoden 2020 vaatimuksia kohti, Kalliomäki luonnehtii.
 
Lue lisää elokuun Meidän Talosta.