Vain netissä! Auringosta lämpöä ja sähköä

Aurinkoenergian avulla voi säästää lämmityskuluissa huomattavasti. Kesäkäytössä olevilla vapaa-ajan asunnoilla aurinkokeräimet ja -paneelit toimivat hyvin myös ainoana energianlähteenä.
 
Vastoin monien oletuksia aurinkoenergian hyödyntäminen lämmityksessä ja sähköntuotannossa kannattaa Suomenkin ilmastossa.
 
– Suomessa on suurimman osan vuotta lähes yhtä hyvä valoilmasto kuin esimerkiksi Saksassa. Ainoastaan pimeimpinä talvikuukausina, marraskuusta helmikuuhun, aurinkoenergiaa ei oikein pysty meillä hyödyntämään, Motiva Oy:n viestintäpäällikkö, uusiutuvien energialähteiden asiantuntija Iiris Lappalainen sanoo.
 
Vuosittainen säteilyn määrä on Suomessa noin 1 000 kWh/m², josta voidaan aurinkokeräimillä muuntaa noin 25–30 prosenttia lämmöksi ja aurinkopaneeleilla noin 15 % sähköksi.
 
– Kannattaa huomioida, että aurinkokeräimet toimivat pilviselläkin säällä, Lappalainen lisää.
 
Aurinkokeräimet ovat yleensä noin yhden, kahden neliömetrin kokoisia, ja yksi keräin tuottaa lämpöenergiaa noin 250–400 kWh vuodessa. Yhtä keräintä kohden voi säästää energiakuluissa noin 20–30 euroa vuodessa.
 
Aurinkolämpöä käytetään yleensä lämpimän käyttöveden tuottamiseen, jonka vuosittaisesta kulutuksesta voidaan pientalossa aurinkoenergialla saada yleensä noin 50 %. Huoneiden lämmitysenergiasta voidaan kattaa 10–20 % aurinkojärjestelmien tuottamalla energialla.
 
Ainoa energianlähde vai yhdistelmä?
 
Ainoana energianlähteenä aurinkokeräimet ja -paneelit toimivat hyvin kesämökeillä, joita käytetään vain kesäaikaan ja joissa lämpöenergiantarve on vähäisempää.
 
– Aurinkoenergiaa on Suomessa hyödynnetty sähköntuotantoon perinteisesti juuri sähköverkon ulkopuolella olevilla kesämökeillä, joiden yhdistäminen sähköverkkoon olisi hankalaa ja kallista, Iiris Lappalainen kertoo.
 
Yleistä on myös yhdistää aurinkokeräinjärjestelmä johonkin toiseen lämmitysmuotoon, esimerkiksi puulämmitykseen, lämpöpumppujärjestelmään, öljylämmitykseen tai sähkölämmitykseen kytkemällä aurinkokeräimet lämminvesivaraajaan. Aurinkolämmitys tukee tällöin päälämmöntuotantojärjestelmää.
 
Tavallisin käyttötapa aurinkokeräimillä saatavalle lämpöenergialle on käyttöveden lämmitys. Parhaiten aurinkolämpö sopiikin yhdistettäväksi lämmitysjärjestelmiin, joissa on jo valmiina mieluiten pystyvesivaraaja. Keräimillä voidaan käyttöveden lisäksi lämmittää huonetiloja esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Myös uima-altaan vesi voidaan hyvin lämmittää aurinkokeräinten avulla.
 
Taso- ja tyhjiöputkikeräimiä
 
Pientalo- ja kesämökkikäyttöön sopivia aurinkokeräimiä on pääasiassa kahdenlaisia: tasokeräimiä ja tyhjiöputkikeräimiä.
 
Tasokeräimet ovat edullisempia ja sopivat parhaiten käytettäväksi esimerkiksi kesämökeillä, joissa lämpöenergiaa tarvitaan lähinnä kesällä. Vesikiertoisessa tasokeräimessä lämmennyt neste kulkee kokoomaputkista lämmönvaraajaan, jonka kautta lämpö siirtyy käyttöveteen tai lämmitysjärjestelmään.
 
Tyhjiöputkikeräimillä auringon hajasäteily saadaan paremmin talteen kuin tasokeräimillä. Tyhjiöputkikeräimet ovat hieman tasokeräimiä kalliimpia, mutta niiden käyttöaika alkaa aikaisemmin keväällä ja jatkuu myöhempään syksyyn. Ne voivat tuottaa noin 30 % enemmän energiaa neliötä kohti kuin tasokeräimet.
 
Aurinkokeräinjärjestelmä mitoitetaan asukkaiden lukumäärän ja tarvittavan käyttöveden määrän mukaan. Koska aurinko ei lämmitä koko aikaa tasaisesti, olisi varaajan hyvä pystyä varastoimaan muutaman päivän käyttöön tarvittava määrä lämpöenergiaa. Oikeankokoisen keräinjärjestelmän suunnittelussa kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta.
 
Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan yleensä pinta-alaltaan noin yhden–kahden neliön aurinkokeräimiä henkilöä kohti. Jos aurinkokeräinjärjestelmä osallistuu myös huoneiden lämmitykseen, tarvitaan aurinkokeräimiä pinta-alaltaan keskimäärin kaksi–kolme neliötä henkilöä kohti.
 
Mökkikäyttöön tarvitaan näin ollen yleensä nelihenkiselle perheelle noin 5¬–8 m²:n kokoinen aurinkokeräinjärjestelmä, jonka hinnaksi tulee asennettuna arviolta 1 000–2 000 euroa. Pientaloon tarvittavan 8–12 m²:n kokoisen järjestelmän hinnaksi taas tulee yleensä noin 4 000–5 000 euroa.
 
Asennus vaatii ammattitaitoa
 
Aurinkokeräimet asennetaan yleensä katolle, jonne aurinko pääsee hyvin paistamaan, mutta yhtä hyvin ne voidaan asentaa myös maalle telineiden varaan, rakennuksen seinälle tai vaikka parvekkeiden kaiteisiin.
 
Paikka kannattaa valita ensisijaisesti auringonsäteilyn kannalta mahdollisimman esteettömäksi. Myös esteettisyyden voi huomioida asentamalla keräimet sinne, missä on parhaiten tilaa ja missä ne näyttävät hyvältä.
 
Tasokeräinten asentamisessa ilmansuunnalla ja kallistuskulmalla on suurempi merkitys kuin tyhjiöputkikeräimiä asennettaessa. Ihanteellinen kulma keräimille on 45 astetta ja paras ilmansuunta etelä. Tyhjiöputkikeräimet voidaan kiinnittää hyvinkin pystyyn asentoon, jolloin niistä saadaan enemmän tehoa myös aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, kun aurinko paistaa matalalta.
 
Asentaminen vaatii aurinkokeräinten tuntemuksen lisäksi myös perinteisen lvi-tekniikan tuntemusta. Jos nämä taidot ovat hallussa, onnistuu aurinkokeräinjärjestelmän rakentaminen itsekin, mutta useimmiten vaaditaan kuitenkin ammattilaisen apua. 
 
– Aurinkojärjestelmien suunnittelussa ja asentamisessa suosittelen käyttämään aina ammattilaista. Kannattaa valita asentaja tarkasti ja varmistaa, että hänelle on kertynyt referenssejä toimivien aurinkokeräinjärjestelmien asentamisesta, Iiris Lappalainen Motivasta sanoo.
 
Asennuksen jälkeen aurinkokeräimet vaativat vain hyvin vähän hoitoa. Roskat ja pudonneet lehdet on syytä puhdistaa keräimistä muutaman kerran vuodessa. Toimivuus on myös hyvä tarkistaa silloin tällöin.
 
Jos keräimet on asennettu pystyyn, lumi yleensä valuu talvisin alas niiden päältä. Mahdollisesti kerääntyvää lunta voi kuitenkin tarvittaessa harjata kevyesti pois etenkin tyhjiöputkikeräinten päältä, joiden pintalämpötila ei nouse niin korkeaksi, että lumi sulaisi niiden pinnalla.
 
– Aurinkokeräimet ovat laitteina kestäviä ja pitkällä aikavälillä kannattava sijoitus, Lappalainen toteaa.
 
Lue heinäkuun Meidän Talosta (7/2010), miten monin tavoin voidaan vaikuttaa passiivisen aurinkolämmön hyödyntämiseen.
 
Joitakin valmistajia ja maahantuojia:
Alternative Solutions Finland Oy, 045 139 5140, www.alternative.fi
Callidus Oy Ab (De Dietrich), (09) 374 751, www.callidus.fi
Ecosun (SolarVenti-tuotteet), 0400 555 989 www.ecosun.fi
Ekoinno Oy, 040 503 2973, www.ekoinno.fi
IVT Lämpöpumput Oy, 010 480 8600, www.ivt.fi
JN-Solar, 045 133 6182, www.jn-solar.fi
Kardonar (Biotech-aurinkokeräimet), (019) 232 520, www.kardonar.com
Kaukora Oy (Jäspi-tuotteet), (02) 437 4600, www.kaukora.fi
Kauppahuone Lampila Oy (Lietso-aurinkoilmalämmittimet), 010 666 5350, www.lietso.fi
LVI Wihuri Oy (Euronom), 044 066 8377, www.lviwihuri.fi
Nova Future Oy, 040 715 8757, www.novafuture.fi
Oilon Home Oy (Solarpro-aurinkolämpöjärjestelmät), (03) 857 61, www.oilon.com
RICA - Riihimäen Metallikaluste Oy, (019) 764 210, www.rica.fi
Sunvoima Oy, 040 508 5153, www.aurinkokauppa.fi
SunWatt Oy, 0400 790 334, www.harmaavesi.fi
Sunwind Gylling Oy, (02) 236 1515, www.sunwind.fi
Viessmann Oy, (09) 685 1800, www.viessmann.fi