VAIN netissä: Siirto maalämmölle kannattaa aina

Pientalon putkiremonttiin liittyy usein kattilan tai lämminvesivaraajan vaihto, sillä se on usein putkiston kanssa samaa ikäpolvea. Siinä yhteydessä kannattaa vakavasti miettiä koko lämmitysjärjestelmän kohtaloa. Jos putkisto on vanhuuttaan heikentynyt, myös järjestelmän muiden osien käyttöikä alkaa olla lopussa.
 
Jos talossa on vesikiertoinen lämmitys ja koneellinen ilmastointi, eräs kohtuuhintainen mahdollisuus on asentaa poistoilmalämpöpumppu (pilp), joka kerää energian ulospuhallettavasta ilmasta. Tällöin on tosin huomattava, ettei pilp riitä tuottamaan talon koko pakkaskaudella tarvitsemaa energiaa.
 
Markkinoilla on myös eräänlainen kaksoisjärjestelmä, joka hyödyntää poistoilman energian lisäksi maakiertoa tai kallioreikää. Siinä maakierto voi olla lyhyempi, koska pilp antaa perusosan lämmityksen ja käyttöveden tarvitsemasta energiasta.
 
Eräs mahdollisuus on jättää vanha kattila poistoilmalämpöpumpun rinnalle. Silloin kattila tuottaa vain kylmien kuukausien aikana tarvittavan lisätehon, ja lämpöpumppu antaa valtaosan energiasta. Ratkaisun huono puoli on, että kattila saavuttaa aikanaan käyttöikänsä loppupisteen, ja pakolliset tarkistukset vaativa, haiskahtava öljysäiliö on yhä olemassa.
 
Lämmönvaihtimen vaihto kannattaa
 
Ilmastoinnissa käytettiin ennen ristivirtaukseen perustuvia lämmönvaihtimia. Niissä poistoilma virtaa kapeissa metalliraoissa ulos, ja korvausilma kulkee joka toisessa raossa sisälle. Välissä oleva ohut metallilevy ottaa lämmön poistoilmasta ja siirtää sen tuloilmaan. Ilmavirrat kulkevat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden.
 
Nykyisin rakennetaan vastavirtavaihtimia, joissa tulo- ja poistovirtaukset kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kylmä ulkoilma kohtaa siis ensiksi jäähtyneen poistoilman, ja se kulkee kohti yhä lämpimämpiä metalliosia. Ristivirtauksessa hyötysuhde on 50–60 prosenttia, vastavirralla tai pyörivillä lämmönvaihtimilla 80 prosenttia.
 
Koska puuttuvat prosentit ovat ne, jotka täytyy lämmittää, 80 % on lämmittäjän kannalta tuplaten parempi kuin 60 %. Näiden lämmönvaihtimien hinta on siinä tuhannen euron tienoilla, joten niiden takaisinmaksu on suhteellisen nopeaa.
 
Vaihto edessä lähes kaikilla
 
– Lähes jokaisella öljy- tai sähkölämmittäjällä on aikanaan edessään vaihto lämpöpumpulle, selkeästi kustannussyistä ja asumismukavuuden parantamiseksi. Se vaihdos kannattaisi tehdä mahdollisimman pian, jotta säästöä alkaisi kertyä heti. Sitä paitsi nyt ovat korot vielä jonkin aikaa alhaalla, joten vaihdolle olisi oiva hetki, Olli Andersson insinööritoimisto Olli Andersson Oy:stä sanoo.
 
Hänen mukaansa on oikeastaan väärä lähtökohta laskea maalämmön takaisinmaksuaikaa, vaikka se onkin kohtuullisen lyhyt. Tällä kohdalla pitää toki arvioida investoinnin kokonaistehokkuutta. Andersson tähdentää, että kaikkiaan energiaremontti on talon arvoa perusteellisesti kohottava investointi, joka nostaa samalla asumismukavuutta – usein vanhankin talon asuinmukavuus muuttuu sellaiseksi, kuin se uusissa lämpöpumpputaloissa on. Sijoitus saadaan joka tapauksessa takaisin taloa myytäessä, tai kun se siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
 
– Suomen oloissa esimerkiksi aurinkolämpö on useimmalle enemmänkin ekologinen ratkaisu, kuin selkeä energiakustannusten säästön takia tehty ratkaisu, ja jopa suosittu sellainen.
 
Maalämpöpumpun suurista komponenteista lyhytikäisin on kompressori, ja nykytekniikalla senkin kestoksi voi olettaa tulevan 15–25 vuotta. Keruu- ja lämmönjakoputket kestävät selvästi kauemmin, ja itse porareiän ikä voi venyä ihmisen elinajan näkökulmasta katsottuna lähes ikuisuuteen saakka.
 
Keskuslämmitys helpottaa
 
Maalämmölle vaihto on helppoa, jos talossa on ennestään vesikiertoinen lämmönjako joko patteriverkostolla tai lattialämpöä käyttäen. Silloin järjestelmä vain tulee mitoittaa uudelleen. Lattialämmön kohdalla tässä ei ole ongelmia, koska kokonaisuus on lähes poikkeuksetta suunniteltu haalealle, alle 30-asteiselle kiertovedelle.
 
Normaalisti öljylämmityksen verkostoon ja pattereihin ei tarvitse puuttua. Joskus patteriverkosto on suunniteltu niin, että lämmitysverkon vesi lähtee 70-asteisena ja palaa 40-asteiseksi jäähtyneenä. Lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee hieman, jos yritetään tehdä liian kuumaa kiertovettä.
 
Useimmiten ongelma on ratkaistavissa melko helposti, kun lisätään patteripinta-alaa siellä, missä lämmön riittäminen on ollut alun perin ongelma. Tyypillisesti se kärjistyykin yhdessä, pohjoispuolen nurkkahuoneessa.      
           
Suorasähköstäkin vaivaton muutos
 
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että tätä nykyä alan toimijoilla ei ole vielä selkeää vakioratkaisua suorasähkölämmityksen muuttamiseksi maalämmölle. Toimivia, edullisia ratkaisuja kyllä on, mutta niitä ei ole ehditty tuotteistaa niin, että ne voitaisiin tarjota suoraan optimoituina ja selkeällä hintahaarukalla kuluttajalle.
 
Vesipattereiden asennus vie talosta riippuen osapuilleen puolitoista työpäivää, ja hinta on karkeasti ottaen 3 000–5 000 euroa. Komposiittiputket ja vaivattomasti sekä nopeasti asennettavat puserrusliittimet lyhentävät asennusaikaa merkittävästi aikaisempiin kupariputkiin ja helmi- tai juotosliitoksiin verrattuna.
 
Jos talossa on vanhat lattiapinnoitteet, jotka kaipaavat uutta ilmettä, uuden lattian alle on suhteellisen helppo asentaa vesikierron putket ennen uuden parketin tai laatoituksen levittämistä. Tämän ratkaisun hinta puolestaan riippuu käytetystä tekniikasta ja siitä, paljonko lattia saa nousta.
 
Nykyisillä asennusmenetelmillä lattialämmön asennushinta vaihtelee saneerauskohteissa hyvinkin paljon. Enää ei vaadita eikä kannata käyttääkään betonivaluun sijoitettua putkistoa, vaan nopeasti lämmitystarpeen vaihteluihin reagoiva asennus tehdään kipsilevyyn tai erityisen matalaan, lattialle levitettävään kennostoon. Uusi lattiapinta asennetaan suoraan sen päälle.

 
Varaudu vuotoihin
Teksti Jouko Lommi/PRKK
 
1980- luvun rakentamisessa yleistyivät suojaputkeen asennetut käyttövesiputket. Jos suojaputki valuttaa vuototilanteessa veden lattiakaivolliseen tilaan, ei vaurioriskejä näissä putkituksissa enää juuri ole. Lisäksi uuden putken ujuttaminen vuotavan tilalle on nopea homma.
 
Mahdollisiin putkistovuotoihin voidaan varautua vanhemmissakin taloissa, eivätkä riskit ole kokonaan poistuneet uusissakaan taloissa. Vaurioita voidaan estää ja pienentää erilaisten tunnistinjärjestelmien avulla. Esimerkiksi vesimittarin perään liitettävä vuotovirtauksen havaitseva sähköinen sulkuventtiili on tehokas apu. Myös putkireittien liitosalueille asennetut kosteuden tunnistimet voivat pelastaa isommilta vaurioilta.
 
Perusturvallisuutta voi varmistaa toki ilman laitteitakin. Vesimittarin näytön voi tarkistaa illalla ja aamulla. Mittari näyttää pienenkin vuotokulutuksen, kunhan muistaa, ettei käytä vesikalusteita yön aikana. Vuotavasta vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä puolestaan katoaa paine vuodon seurauksena.
 
Toistuvaa veden lisäystä vaativassa lämmitysjärjestelmässä on todennäköisesti vuoto, joka kannattaa selvittää välittömästi.