Valoa keittiöön

Hehkulamppujen marssi museon hyllyille luo uudenlaisia haasteita keittiön valaistukseen. Pehmeää ja aavistuksen kynttilämäistä valoa luovien Edisonien korvaaminen uudentyyppisillä valonlähteillä voi tuntua hankalalta. Valaistuksen suunnitteluun ja lamppujen valintaan kannattaa satsata aikaa, sillä lähitulevaisuudessa markkinoilta katoaa monia muitakin tuttuja valonlähteitä.

Valaistussuunnittelija Ari Peltola, mitkä ovat tärkeimmät seikat keittiön valaistuksessa?

Miellyttävästi valaistussa keittiössä on teholtaan ja laadultaan monenlaista valoa: hyvää yleisvaloa, tehokasta ja häikäisemätöntä kokkausvaloa sekä värilämpötilaltaan mukavaa valoa ruokailuun. Lisäksi tunnelmavalaistus on paikallaan, sillä perinteisesti keittiössä vietetään paljon aikaa. Tunnelmallisuus on tärkeä etenkin, jos keittiö avautuu muihin tiloihin. Valaistus kannattaisi aina suunnitella myös niin, että sitä voidaan ohjailla ja himmentää erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi.

Yleisvalon tarpeen ja määrän sanelee pitkälti keittiön tyyli ja koko. Suuri tupakeittiö kaipaa huomattavasti enemmän vaikka kattoon asennettavia valaisimia kuin 15-neliöinen keittiö. Useimmiten pienessä keittiössä yleisvaloksi voi riittää ruokapöydän päälle asennettu sisustusvalaisin, jos se antaa valoa ylöspäinkin.

Entä työtasojen valaistus?

Tasaista valoa antavat laadukkaat loisteputkivalaisimet ovat edelleen käyttökelpoisia. Ne ovat tekniikaltaan tunnettuja ja toiminnaltaan luotettavia. Tosin pienikokoisia loisteputkivalaisimia on edelleen hyvin vähän tarjolla.

Vaikka muutamat energiatehokkuudeltaan heikot halogeenit ovat poistuneet markkinoilta ja osa on vielä poistumassa, hyviä vaihtoehtoja on melkoisesti tarjolla.

Suosituimpia työtasojen valon antajia alkavat olla led-nauhat. Pienikokoisina ne sopivatkin näppärämmin seinäkaappien alaosaan asennettaviksi kuin esimerkiksi loisteputkivalaisimet.

Led-nauhojen valinnassa kannattaa olla tarkkana. Ne antavat tasaisen ja miellyttävän työskentelyvalon vain, jos nauhassa on ledejä riittävän tiheässä eli noin 5–10 senttimetrin välein. Pienitehoisia ledejä täytyy olla tiheämmässä kuin suuritehoisia.

Tärkeää on, että ledien valokeilat menevät ristiin. Näin eliminoidaan ledeille tyypillinen pistemäinen valo. Valonauhassa pitäisi olla myös valoa hajottava linssi tai häikäisysuoja.

Miten ehkäisen häikäisyn?

Seinäkaapin alapintaan asennettava valonlähde on piilotettava riittävän korkean valolistan taakse.

Työtason materiaalillakin on merkityksensä. Kiiltävät tasot ovat haasteellisia. Vaikka valo olisikin käytännössä tasainen, ledien pistemäisyys tai loisteputken yhtenäinen valoviiva heijastuvat kiiltävästä pinnasta, ellei valaisimessa ole esimerkiksi valon hajottavaa opaalikupua.

Lue lisää marraskuun Meidän Talo -lehdestä.