Rautaruukki

Watteja auringosta

Sähköisten aurinkopaneelien tarve lisääntyy Suomessakin. Uusi mahdollisuus on rakennuksen aurinkopaneelijulkisivu.

Maailma tarvitsee aurinkoenergiaa taistelussa ilmastonmuutosta ja energiakriisejä vastaan. Euroopalla on tavoite tuottaa 15 % sähköstä aurinkoenergialla vuoteen 2020 mennessä. Saksa tavoittelee aurinkosähkön osuudeksi 25 % vuonna 2050. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että tuolloin 20–25 % maailman energiantarpeesta tuotetaan aurinkoenergialla.

Aurinkoenergia muuttuu yhä edullisemmaksi muuhun energiaan verrattuna, mikä on johtanut buumiin. Alan globaalit markkinat kasvavat vuosittain 40–100 % arvioijasta riippuen.

Aurinkosähkön päärooleissa ovat aurinkokennot ja keskittävät aurinkovoimalat. Ensimmäinen aurinkokenno valmistettiin puoli vuosisataa sitten. Perinteisesti kennot ovat piipohjaisia ja kalliita tehdä. Monikiteiseen piihin perustuvilla kennoilla on saavutettu hyötysuhteeksi 17–19 %.

Kustannusmullistuksen voi aiheuttaa väriaineherkistetty aurinkokenno, jossa aurinkoenergian talteenotto muistuttaa kasvin yhteyttämistä eli fotosynteesiä. Sen kehittämisestä sveitsiläisprofessori Michael Grätzel sai vuonna 2010 Millennium-teknologiapalkinnon. Hintaromahdus voisi tuoda esimerkiksi aurinkoenergiaa keräävät ikkunat.

On harmiteltu, ettei Suomessa huolittu aurinkoenergiaa mukaan uuteen syöttötariffijärjestelmään. Siinä sähkön tuottajalle maksetaan tukea sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan välisen erotuksen kattamiseksi. Ala saisi lisäpotkua, jos suurtuottajat, kuten voimalat, ja pientuottajat, kuten omakotitalot, voisivat myydä aurinkosähköä sähköverkkoon syöttötariffihinnalla.

Arkkitehdin vaihtoehto

Jos omakotitaloon halutaan aurinkosähköä, irtonaisten aurinkopaneelien sijasta voidaan valita yhtenäinen aurinkopaneelijulkisivu. Tämän innovaation takana on Rautaruukki.

Lähes mustapintaisen uutuuspaneelin lasielementti koostuu kahdesta lasilevystä ja niiden välissä olevasta PV-ohutkalvosta. Taustarakenteena on Ruukin teräksinen julkisivukasetti. Paneelin mitat ovat 630 x 1190 x 39 mm. Asennuksessa paneelien väliin jää 8 mm levyinen sauma.

Arkkitehti Laura Paunila Rautaruukista kertoo, että käytetyn CIGS (kupari-indium-gallium-diselenidi) -kalvon hyötysuhde on noin 12 %. Sillä se häviää kiteiselle piille, mutta toisaalta etuna on herkempi reagointi auringon säteilyyn. Sähköä saadaan myös pilvisellä säällä, sumussa ja öisinkin.

Yksi neliömetri paneelia tuottaa 120 W sähkötehoa ja maksaa noin 650 euroa ilman asennusta. Vertailun vuoksi: tavallinen lasijulkisivu maksaa noin 200 euroa neliöltä.

Suomalaisomakotitalon sähkölämmitys hotkii vuodessa 18 000 kWh, ja kun ostosähköstä veloitetaan nykyisin 0,15 e/kWh, kustannus on 2 700 euroa. Aurinkovaihtoehdolla paneelia tarvittaisiin 230 m2, hinta 149 000 euroa. Investoinnille tulisi kymmenien vuosien takaisinmaksuaika, vaikka otettaisiin huomioon ”lahjaksi” saatava 46 000 euron arvoinen lasijulkisivu.

– Edullisemmaksi paneeli tulee kohteissa, joissa on hyvät aurinko-olot, edullinen maantieteellinen sijainti ja sähkölle syöttötariffi, muistuttaa Laura Paunila.
Pienin paneelimäärä, jonka sähköntuotto riittää järjestelmän invertterille, on 20 kappaletta eli 14 m2 ja maksaa 9 100 euroa. Tällä valinnalla sähköntuotto vuodessa olisi 1 100 kWh, mikä pienentäisi ostosähkölaskua 165 euroa.

  • Ilmestynyt lehdessä 02/2012
  • Julkaistu 16.02.2012

Artikkelin avainsanat

aurinkopaneelijulkisivu, uusinta uutta
  62   0

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
Roskapostin esto
Kyselyllä ehkäistään lomakkeen roskaposti- ja haittaohjelmien käyttö.

Kommentit

Juuri tuollaista! Mutta ei tarvitse mennä kauas pääkaupungista kun tulee vastaan kuntia, jotka hankaloittavat paneeleiden asentamista jo rakentamismääräyksissään!

Vierailija
# 15.2.2012 12:58   55   0 X Ilmoita asiaton viesti

Aurinkosähkö? Miksei aurinkoenergiatalo? Siis talo, jonka rakenteissa ja ilmansuunnissa on jo otettu aurinkoenergia alunalkaen huomioon. Myös siten, että lämpöenergia varastoituu(massavaraavat lattiat ja seinärakenteet) oikeanlaisiin rakennusmateriaaleihin ja oikeisiin paikkoihin, aurinko tulee myös oikeasta suunnasta sisälle taloon tai rakenteisiin. Esi-isämme sen jo osasivat, että etelän puolelle asennetaan isot ikkunat ja lape, pohjoiseen vain kurkistusreijät riistalle. Me emme tätä enää osaa. Täytyy olla tekniikkaa ja automatiikkaa kaukosäätimineen ja vieläpä langattomana?
Olisikin lailla määrättävä kaikki rakennusten ikkunat asennettaviksi etelään ja tummat katteet mahdollisimman suoraan kulmaan(klo 12 kun aurinko on etelässä) aurinkoenergiaa vastaanottamaan tummina pintoina. Katten sisälle integroituna tietysti myös energiansiirtoputkisto eli sisäänrakennettuna suoraan katemateriaaliin, joka olisi tietysti valittava oikein. Nestettä kierrättämään massavaraaviin rakenteisiin kiertovesipumppu, joka on ohjattu termostaatilla.
Sitten sähköa tuottamaan mieluummin tuulimylly katolle(savonius-tyyppinen piipun päähän), koska tuulet senkuin lisääntyvät. Vielä kaksivesijärjestelmä, jossa jatkuvasti lisääntyvät sateet voitaisiin hyödyntää pesu- ja kasteluvesinä.

Aurinkoenergiaa saadaan muuten jo tammikuussa 60 W:n sähkölampun verran /m2 tummille pinnoille . Jokainen voi testata asian vaikka nojaamalla mustaan autoon tammikuun auringonpaisteessa. Siis tietysti auringon puolella nojaten. Ei siinä edes kättä pysty oikein pitkään pitämään.
"Isofaija"

jiho
# 15.2.2012 00:31   56   0 X Ilmoita asiaton viesti

Kaikki jutut

Talovanhuksen

Keittiön paksut kattolistat henkivät rakennuksen mennyttä aikaa, ja sisustuksessa kaikki tuntuu olevan soinnussa...

MT0414 puheenaihe

1. Suomessa on vain vääränkokoisia aurinkosähköjärjestelmiä. – Pienissä jä...

MT0414talopaketti

Vertailun helpottamiseksi Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat yhdessä määritelleet talopakettien...

MT0414 lukijakisa

Kerro miltä sivulta lehden 4/2014 paras juttu alkaa ja voita 300 euron arvoinen Byggmaxin lahjakortti. 02....

Uudiskohde Matti Mutikaisen 140 m2 omakotitalo 10.01.2009

mossa-1-copy

Nurmenomistajan suusta alkavat ärräpäät virrata jos mainitset hänelle sanan sammal. Sammaleen poistaminen ja tappaminen on...

Mt032014terassinrakentaminen

PERUSTUS Tiiviin ja routimattoman maan perustukseksi riittää pilariharkkoperustus. Tee pilarit myös rakennuksen...

Mm talokisa palk

Äänestä talosuosikkiasi ja voita Viking GE 250 S -oksahakkuri. Sähkökäyttöisessä...

Lisää aiheesta

Mt1013turvaopas1

Suomi on turvallinen maa ja koti on paras paikka. Näin ajattelee moni suomalainen eikä osaa edes ajatella, että...

Mt0913vajoaminen

Asiantuntijoina Tim Länsivaara TUT, Veli-Matti Uotinen Ruukki, Asko Ali-Marttila PowerPile, Heikki Laamanen Keski-Suomen...

Mt0413-ilmalampopumppu

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpu ry:n mukaan ilmalämpöpumppu nappaa 40–60 prosenttia talon lä...

Mt0313-suojeltu-talo

Siinä se on, elinkaarensa aikana tuhannet tuiskut ja tuiverrukset kokenut puutalo. Harja korkealla, ovia ja ikkunoita kuin...

Uudiskohde Matti Mutikaisen 140 m2 omakotitalo

energiansaasto

Valoista parhainta ja terveellisintä on luonnonvalo. Ilman sitä on oikeastaan mahdotonta elää pitkä...

laitos

Biopolttoaineita voidaan valmistaa monenlaisista lähtömateriaaleista. Bioöljyjen ominaisuudet, kuten pakkasenkest...

3269_n

Kaukolämpöön voivat yleensä liittyä lämpöverkon läheisyydessä olevat tai sen...

Kysely

Toivoisin enemmän nettijuttuja:

Näistä keskustellaan

Asumme 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa, jonka päädyissä on tiilimuuraus ja muualla lautaverhous. Vanhan k...

Postilaatikolla 7-2012

Vinkkaa paras idea!

Olen hankkimassa lämpöpumppua kesäasunnolleni. Ongelmaksi siellä on tullut haju, joka tarttuu kaikkiin...

Rakensimme 30 vuotta sitten omakotitalon puutarhatontille, jolla siihen asti oli kesämökki. Tontin nurkassa oli jo...

Pelletti nettiin

Lämmitysjärjestelmäänsä uusiville omakotiasujille pelletti on harvinainen valinta. Miksi?

Postilaatikolla 7-2012

Vinkkaa paras idea!

er4_p1

Kun Satu ja Jukka Clifford poikineen päättivät ostaa Sadun vanhemmilta talon Vääksystä Päij...

turvasuunnitelmapieni

Jokainen voi parantaa kotinsa turvallisuutta tiedostamalla riskitekijät ja etsimällä niihin ratkaisuja.