Vanhoille taloille energiatodistus

Meidän talon saat nyt myös digilehtenä.

Jaa
Jos hallituksen esitys toteutuu, energiatodistus tarvitaan myös olemassa olevien pientalojen myynti- ja vuokraustilanteissa.

Rakennusten energiatodistusmenettely uudistuu vauhdilla. Muutoksen pyörteissä ovat sekä itse todistus että sen käyttö. Velvoitteet lisääntyvät, kuinkas muuten.

Hallituksen ehdotus kahmaisee todistusten piiriin kattavasti myös pientalot. Uusien rakennusten lisäksi uudenlainen energiatodistus pitää laatia myytäville tai uudelle vuokralaiselle siirtyville rakennuksille. Pientaloiksi katsotaan omakotitalojen ohella alle kuuden huoneiston rivitalot. Ennen vuotta 1960 rakennetuille pientaloille esitetään kolmen vuoden siirtymäaikaa.

Uudisrakennuksille todistus on edellytetty jo vuodesta 2008 alkaen. Vanhoille pientaloille se on ollut vapaaehtoinen.

Tavoitteena energiansäästö

Todistuksen päätavoite on energiansäästö, päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Todistus antaa tietoa, jonka avulla voidaan vertailla luotettavasti eri rakennusten energiatehokkuutta. Energialuokituksen lisäksi todistukseen sisällytetään olemassa oleville taloille suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaasti.

Luonnos nojautuu 1. heinäkuuta 2012 voimaan tuleviin uudisrakentamisen energiamääräyksiin. Energialuokitus A–G perustuu E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla.

Energiatodistusuudistuksen on valmistellut ympäristöministeriö ja se on osa uu-situn rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2010/31/EU kansallista toimeenpanoa. Lakiesitys oli lausunnolla huhti- ja toukokuussa. Se aiotaan saada voimaan helmikuussa 2013.

Helpolla eroon satasista

Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen on vakuuttunut, että energiatehokkuuden parantaminen on kaikille hyvä tavoite. Hän tuskailee energiatodistuksen kalleutta asukkaalle. Arvio on 500–700 euroa.

– Harvaanasutussa maassa todistuksen laatijan matka paikanpäälle nostaa kustannusta. Direktiivi ei edellytä, että todistuksen antajan täytyy käydä kiinteistöllä.

Nenonen epäilee, löytyykö joka pitäjässä pätevöitynyttä todistuksen tekijää. Ajallisesta porrastamisesta huolimatta voi tulla pula kokeen läpäisseistä ammattilaisista.

– Vaikka todistus on voimassa kymmenen vuotta ja vaikka sen tekeminen voidaan yhdistää kuntoarvioon, raha on pois todellisista energiatehokkuusinvestoinneista. Saatetaan myös ajatella, että kun dokumentti on hankittu, muuta ei sitten tarvitakaan.

Lakiesitykseen sisältyvät uutena asiana sanktiot, siis uhkasakko todistusmenettelyn laiminlyönnistä. Nenosen mukaan se ei kuulosta kovin lupaavalta.

Johtava omakotimies tähdentää, että energiatodistus on keino ja energiatehokkuus on päämäärä.

– Valmistelussa on lipsahtanut logiikkavirhe. Nyt panostetaan keinoon eikä päämäärään. Energiatehokkuutta voitaisiin edistää nopeammin ja tehokkaammin pientaloasukkaiden puolueettomalla neuvonnalla ja vapaaehtoisilla toimilla.

Sapiskaa saa myös E-luvun määrittelyn teoreettinen laskenta, joskin riippumattomuus käyttötottumuksista tuo etuna vertailukelpoisuuden. Toteutuneen energiankulutuksen ilmoittaminen todistuksessa on vapaaehtoista.

– Jos otettaisiin huomioon todellinen ja todennettava energiankäyttö, uskon että siitä olisi asukkaille enemmän käytännön hyötyä.

Jaa