Kunnon konsti

Nuohoojan mielipidettä on yleensä pidettävä luotettavana, mutta kiertävien kauppiaitten lausuntoihin pitää suhtautua varauksella; heidän tarkoituksensa on myydä edustamiaan tuotteita.

Jos piipussa ei vintin puolella ole valkoista härmää tai rakenteen läpi tulevia nokijälkiä, eikä tiilien ulkopinnasta ole lohkeillut palasia, hormisto lienee kunnossa. Tärkeää on, että käyttämättömissä hormeissa on kuivattavaa ilmavirtausta eikä peltejä ole suljettu.

Muurausta rasittaa ilmanvaihdon ja palokaasujen mukana virtaava kosteus, joka voi tiivistyä piipun rakenteisiin ja aiheuttaa jäätyessään rapautumista. Lisäksi palavasta öljystä erottuvat rikki ja vesi muodostavat hapanta kosteutta, joka hajottaa laastia.

Jotta muurauksen uusimiselta vältyttäisiin, on ryhdytty käyttämään ruostumattomasta teräksestä valmistettua sisäpiippua. Kun samanaikaisesti on asennettu automaattisella sulkupellillä varustettu poltin, joka pysäyttää hormistoa kuivattavan ilmavirtauksen, tilanne vain pahenee. Piippuun jäänyt hapan kosteus tiivistyy valuen piipun pohjalle ja perustuksiin, jossa ongelmaan ei ole varauduttu. Kosteus voi aiheuttaa rapautumisongelmia betoni- ja muuratuille rakenteille sekä home- ja lahovaurioita lähialueen puurakenteille.

Polttimessa ei saa olla ilmavirtauksen pysäyttävää sulkupeltiä, jotta piippu pysyy lämpimänä ja kuivuu sinne kertyvästä kosteudesta. Samasta syystä savupellit pidetään aina raollaan.

Piipun sisäpinnan voi kunnostuttaa massaamalla, mutta massaus ei auta irronneitten tiilien ongelmaan. Rapautunut sauma on kunnostettava irrottamalla tiilet ja muuraamalla ne uudelleen.

Piipun päähän rakennetaan 5–70 mm reunojen yli ulottuva tiilipilareista ja betonilaatasta tai ruostumattomasta pellistä tehty sadekatos, joilla sadevedet ohjataan piipun ulkopinnan ulkopuolelle.

Hormiston ja tulisijojen korvausilma otetaan huonetilan yläosasta ja lämmönlähteen yläpuolelta, jotta pakkasilma ei valu lattialle ja aiheuta vedon tunnetta.