Rakennustietoa kansantajuisesti

Määräysten kieli on aina koukeroista, vaikeasti tajuttavaa. Oheisen Uusi ja vanha talo energiatehokkaaksi -opasliitteen kirjoittaja, Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksen (PRKK) neuvontainsinööri Jouko Lommi, on talotyömailla, puhelinneuvontatyössä ja koulutustilaisuuksien vetäjänä havainnut, että normien vaatimukset ja muu keskeinen sisältö pitää välittää omakotitalon rakentajille ja peruskorjaajille käytännönläheisesti kansan kielellä, jotta se paremmin ymmärretään ja omaksutaan.

Tämä on hänellä jo kymmenes opaskerta Meidän Talon lukijoiden palvelemiseksi. Tavallisesti tammikuun numeroiden liitteet ovat olleet 24-sivuisia, nyt jäätiin 22 sivuun.

Hyvän rakennustavan ohjeistusta tarvitaan

Vuoden alusta voimaanastuneet rakentamismääräykset ovat 30 prosenttia aikaisempia tiukemmat, ja uusi kiristäminen, 20 %, on odotettavissa vuonna 2012. Jouko Lommi, kykenevätkö työmaat tällaiseen pikatahtiin?

– Kun harpotaan näin nopeasti ja isoin askelin, täytyy kaikin keinoin pyrkiä varmistamaan, että saadaan turvalliset ja toimivat ratkaisut sekä uudisrakentamisen puolelle että korjaamispuolelle. Ehdottoman tärkeää olisi saada hyvän rakennustavan ohjeistusta suunnittelijoiden ja rakentajien tietoon laadun varmistamiseksi. Ei pidä unohtaa viime vuosikymmenten pahoja rakennusvirheitä, joihin johtivat hosuminen ja heikko ohjeistus.

– Suuntana ovat matalaenergiarakentaminen ja passiivienergiatalot. Erityisesti niitä ajatellen pitäisi toteutuneista kohteista saada kokemustietoa. Vaikka asuntomessuja järjestetään joka vuosi, ja taloissa on aina uusia materiaaleja ja järjestelmiä, jostain kumman syystä niistä ei myöhemmin kuulla mitään. Pahoin pelkään, että siten käy myös kesän 2009 Valkeakosken asuntomessujen passiivienergiatalojen kohdalla, siitä huolimatta että, niitä tuloksia varmasti haluttaisiin hyödyntää tuoreeltaan.

Energiatehokkuuden asema on oivallettu

Aiempien vuosien tapaan opasliitteen toimitusryhmään kuului Jukka Jaakkola, PRKK:n toimitusjohtaja. Hänkin on havainnut, että kuluttajilla on hurja tiedontarve, mikä paljolti kytkeytyy rakennusmääräysten uudistumiseen.

– Energiatehokkuuden merkitys on nyt selvästi oivallettu, sen vahvistaa myös yhdistyksen syksyn 2009 rakentaja- ja remontoijatutkimus, johon saatiin 890 vastausta. Kaikkiaan yli 80 % rakentajista ilmoitti pyrkivänsä parempaan energialuokitukseen kuin mitä silloiset rakennusmääräykset edellyttivät. Heistä 45 % tavoitteli matalaenergiataloa ja 2,4 % passiivienergiataloa. Remontoijista 52 % ilmoitti korjaushankkeen syyksi energiatehokkuuden parantamisen.

Niiltä, joilla oli talossaan öljylämmitys, tiedusteltiin remontin jälkeistä lämmitysjärjestelmää.

– Heistä 37,5 % ilmoitti pitäytyvänsä yhä öljyssä. Maalämpöpumpun valitsi 12,5 %, ilmalämpöpumpun 6,5 % ja ilma-vesilämpöpumpun 6,3 %. Pelletti jäi vaille kannatusta.

Teksti Timo Pääsky Kuva Uzi Varon/Photopartners