Vanhaan tiilipiippuumme asennettiin haponkestävä teräsputki 11 vuotta sitten. Asennusvaiheessa minulle jäi käsitys, että teräspiippua ei tarvitse nuohota lainkaan. Piippu on toiminut moitteettomasti ilman nuohousta. Hiljattain kuulin, että vakuutus ei korvaa palovahinkoa, jos piippua ei ole nuohottu vuosittain. Voiko piipun nuohota itse vai pitääkö työ teettää ammattitodistuksen omaavalla nuohoojalla?
Ympärivuotisessa käytössä olevan 150 mm:n pyöröhirsistä tehdyn vapaa-ajanasunnon vesijohdot ovat jäätyneet vähän joka talvi ja varsinkin viime talvena. Talossa on mineraalivillalla eristetty rossipohja, jonka läpi lämmityskaapelilla varustettu vesijohto nousee järvestä suojaputken sisällä pesutilan nurkkaan. Pesuhuoneessa pumppukaappi on varustettu pakkasvahdilla. Pumppukaapin kohdalla lattian rajassa...
Vuonna 1952 rakennetussa talossamme on ollut öljylämmitys yli 40 vuotta. Pellitetty punatiilinen piippu on alkuperäinen. Nuohoojan mukaan hormi on kunnossa, vaikka piipun päässä ei olekaan suojahattua. Kiertävä tikaskauppias suositteli silti teräsputken asentamista. Onko teräsputki ainoa tai paras ratkaisu?
Olemme ostaneet vuonna 1991 valmistuneen Honkarakenteen kaksikerroksisen pyöröhirsitalon Kirkkonummelta. Asumme parhaillaan talossa, ja vajaa kaksi viikkoa sitten vettä tuli sisään vintin kattoluukun reiästä ja alakerran kodinhoitohuoneen ikkunalistan välistä. Yläkerrassa on kaksi kattoikkunaa. Tutkittuamme ja purettuamme seinää löytyi kattoikkunan ympäriltä kantavan seinän ylähirsistä ja vuorivilloista...
Meillä on vapaa-ajan talo Kolarin kunnassa. Talo on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, koska pintavesikaivon vesi oli pahanhajuista ja rautapitoista. Kun taannoin saavuimme mökille neljän kuukauden tauon jälkeen, vesijohtovesi haisi mädälle kananmunalle. Veden mukana tuli ilmaa, ja veden väri oli hetken aikaa ruskehtavaa.
Autokatoksemme vieressä on kylmä, valesokkelilla varustettu betonilattiainen varasto, jonka yksi seinä liittyy lämpimään autotalliin. Muut seinät ovat yksinkertaisia ja lämmöneristämättömiä, lapetiili- ja lautaseiniä. Autokatoksen katto on tehty harvalaudoituksena, joten ilman pitäisi kiertää varaston osalla, koska seinien yläosat ovat auki. Alun perin varastossa oli tasakatto.
Talviasuttavan veistohirsistä tehdyn talomme sisäkatto on tuvan puolelta vesikaton suuntainen. Lämmöneristeen ja katteen alustan tuuletuksen määrä on käsittääkseni ollut riittävä, koska räystäille ei koskaan ole tullut jääpuikkoja ja lumet pysyvät katolla sulamisvaiheeseen saakka, ellen ole niitä jo ennen sulamista poistanut.
1960-luvulla rakennetun rivitalomme päädyssä on autotalli kahdessa kerroksessa. Välipohja on betonia, ja rakennekuvissa maininta raaka- ja pintavaluista, mutta ei muuta! Betonilaatan hiushalkeamien läpi valuu vettä, joka kastelee ja likaa alla olevat autot. Nyt kun kylämme katuja on vielä alettu suolata, niin haitat ovat alatallin puolella jo sietämättömät. Tuntuu kuin autot ja muut alla olevat tavarat ruostuisivat silmissä.
Osassa taloyhtiömme kylmiä käyttöullakoita on havaittu vesivaurioita. Vettä on tullut sisään lähinnä ilmastointipiippujen kohdilta. Talomme on rakennettu vuonna 1988. Kate on tiiltä, jonka alla on kova pahvi. Pahvi on paikoin vaaleassa homeessa. Pitääkö pahvit vaihtaa kokonaan tai osittain uudenaikaisemmaksi materiaaliksi? Onko piiput pellitettävä? Ullakon lattia on pysynyt käsittääksemme kaikesta...
1960-luvulla rakennetun talomme konesaumattu peltikatto uusittiin neljä vuotta sitten. Koska räystäät ovat aika pitkät, samalla rakennettiin kattoikkuna lähelle harjaa, jotta vintille saataisiin lisää valoa. Kun lämpötila laskee pakkaselle, peltikatto huurtuu vintillä sisäpuolelta. Ilman lauhtuessa tai auringon paistaessa huurre sulaa vedeksi ja valuu räystään sisäpuolelta ulos. Ongelma on suurimmillaan ylä...
Rivitaloyhtiömme kylpyhuoneiden seinärakenteet päätettiin uusia, koska seinien lastulevyjä peittävien muovitapettien ja lattian muovimattojen saumat alkoivat aueta. Joissakin asunnoissa oli jo homevaurioita. Vanhan puhdistetun lastulevyn pinta oli tarkoitus oikaista, vesieristää ja laatoittaa.
Meillä on Lapissa talo, joka on käytössä osan vuotta. Sen savupiipun rappaukseen ilmestyi jokin aika sitten halkeamia pienelle alueelle. Rappaus oli myös tummunut. Kun poistin jo irti ollutta rappausta, havaitsin alla olevassa tiilessäkin pieniä lohkeamia. Paikkasin vaurioituneen kohdan ja täytin rapautuneen sauman laastilla. Vaurioituneen alueen kohdalla on saunan piipun savupelti, joka on ollut energiansäästösyistä kiinni, koska olen laskenut sisälämpötilan noin +10 asteeseen, kun talo on...
Rakennutin talvikäyttöisen hirsitalon. Urakoitsija veisti 200 mm paksut hirret paikan päällä ja teki talon runkovaiheeseen. Muun muassa vesikatto, ulkoseinät, ikkunat ja ulko-ovet olivat paikoillaan, kun itse aloin tehdä taloa valmiiksi. Talo on ollut käytössä jo kymmenkunta vuotta.
Pesutiloissamme todettiin vuosi sitten keväällä kosteusvaurio ja tilaan ilmaantui maa- ja sokerimuurahaisia sekä lentomuurahaisia. Sauna ja pesuhuone remontoitiin täydellisesti lattiasta kattoon. Kosteusvaurioituneen väliseinän kaikki materiaalit vaihdettiin lukuun ottamatta puurunkoa, jonka ammattilainen totesi terveeksi ja kuivaksi.
Vuonna 1966 rakennetun Puutalo-malliston kesämökkimme lattia on enää alkuperäinen, kaikki muu mökissä on uusittu vuonna 2004. Mökki on saaristossa ja se on rakennettu pilareiden varaan, osittain kallion ja osittain maa-aineksien päälle. Kallion kyljessä on vain soraa ja hyvin ohut ”humuspinta”. Mökin alla on seisomakorkeus maa-aineksien päällä olevassa osassa, kallion kohdalla sitten matalampi, mutta aina vähintään 30 senttimetriä.
Kuinka kesämökki pitäisi oikeaoppisesti lämpöeristää? Tällä hetkellä ulkoseinässä on sisältä päin 12 mm paneeli, 12 mm kipsilevy, koolaus, vaakalauta 100 mm välein ja pystypanelointi. Eristeitä ei ole. Miten voin toteuttaa edullisen eristyksen niin, ettei torppa ole mätä viiden vuoden kuluttua. Sähkö mökissä on, ja pattereita on käytettävissä. Talvisin mökki on kylmillään. Välikatossa on sanomalehtiä ja jonkin verran purua. Ajattelin eristää sen 20–30 cm paksuudella puhallusvillaa, koska...
Lautarakenteinen kesämökkimme on rakennettu 1960-luvulla maanvaraiselle betonilaatalle, joka on kooltaan noin 5,5 x 7 metriä. Mökissä on tupa, keittokomero, makuualkovi ja sauna. Palomuuri on saunan ja tuvan välissä niin, että tuvan puolella on takka ja saunan puolella kiuas ja pata. Mökki on tuon ajan tavan mukaan suhteellisen kevytrakenteinen ja käytössä vain kesäisin. Talvisin mökki on kylmillään.
Asun 1990-luvun alussa rakennetussa niin sanotussa täystiilitalossa, jonka seinärakenne on seuraavanlainen: Kantavana rakenteena on poltettu reikätiili, eristeenä 100 + 50 millimetriä mineraalivillaa ja julkisivumateriaalina täysleveä umpitiili.
Rintamiestalossa keittiöremonttia aloittaessamme huomasimme vanhan vesivahingon. Puruja poistaessa selvisi, että lattian alla ei ollutkaan betoniholvia, kuten luulimme (luotimme kuntotarkastajan sanaan). Kellarin katto oli paneloitu, eikä betonia näkynyt altakaan. Kuinka yleinen tällainen puinen välipohja on rintamamiestaloissa?
1950-luvun pilariperusteisessa loma-asunnossamme tehtiin kolmisen vuotta sitten pintaremontti. Kun keittiön lattia oli auki, tiskipöydän alla havaittiin vähän mustuneita, mutta rutikuivia puruja. Vanhat lattialaudat poistettiin ja niiden tilalle asennettiin lastulevy ja muovimatto.
MMM, kasvinsuojeluohjaaja
Rakennusarkkitehti
Sisustussuunnittelija-artenomi, SI.ry
Varatuomari, Pienrakentamisen Kehittämiskeskus
Hortonomi
Selvitä oman kiinteistösi energiatehokkuus nettilaskurilla.
Havainnollisia ohjeita kodin korjaamiseen ja kohentamiseen.
Uusimmat tuotteet ja tekniikat, asiantuntevat neuvot.
Vankkaa hyötytietoa energian ja luonnon säästämiseksi.
Tee talostasi oma koti ihanilla väreillä ja pinnoilla.
Ideoita, vinkkejä ja tekemisen iloa pihaan ja puutarhaan.
